Kirjoittanut
Israel solmii diplomaattisuhteita, mutta pysyvätkö jännitteet ennallaan?
Yhdysvalloissa valitaan presidentti kuukauden kuluttua – riippumatta ehdokkaiden silloisesta terveydentilasta.
– Joe Bidenin kohdalla näyttäisi vaikuttavan kaksi vastakkaista asiaa. Toisaalta hän on luvannut säilyttää Yhdysvaltojen suurlähetystön Jerusalemissa, toisaalta ilmoittanut lopettavansa Iran-pakotteet, jotka Donald Trump asetti, Suomi-Israel Yhdistysten Liiton puheenjohtaja Risto Huvila kuvailee.
Huvila julkaisi vuonna 2018 kirjansa Israelin ihme ja presidentti Truman. Yhdysvaltojen poliittinen järjestelmä ja sen suhde Israeliin on muutenkin ollut Huvilan tutkimuksen kohteena viime vuosina.
Iranin kysymyksessä palataan Huvilan arvion mukaan pelilaudalla monta askelta taaksepäin, jos Biden valitaan.
– Barack Obaman purkamat pakotteet vapauttivat aikanaan arviolta 100-150 miljardia dollaria jäädytettyjä varoja Iranille.
Maailman katseet ovat Gazassa, mutta Israelin pohjoisrajalla asetelma on maan kannalta paljon haastavampi. Heikossa Libanonissa Hizbollah-järjestö lisää vaikutusvaltaansa. Juuri Iranista saadut rahat ovat mahtavoittaneet sitä.
– Etelä-Libanonin rajakylissä on joidenkin arvioiden mukaan piilotettuna jopa 200 000 rakettia. Se on aivan järjetön määrä, ja ne ovat vieläpä aivan erilaisia ja parempia raketteja kuin Gazasta ammutut, Huvila kuvailee.
– Ainoa asia, mikä jarruttaa Hizbollahia, on tieto siitä, että Israelin vastaisku tulisi olemaan todella kova. (Juttu jatkuu kuvan jälkeen.)
Joe Bidenillä on lastensa avioliittojen kautta sukulaissuhteita juutalaisiin. Myös varapresidenttiehdokas Kamala Harrisin aviomies on juutalainen.
– Juutalaiset Yhdysvalloissa ovat perinteisesti olleet demokraatteja, Risto Huvila kuvailee.
– He eivät ole erityisen sionistisia. Israelilla on heille vain vähän uskonnollista arvoa.
Huvilan mukaan Donald Trump on ollut hyvä mahtimaan presidentti, jos asiaa tarkastellaan Israelin kannalta. Trump on kätilöinyt diplomaattisuhteita Israelin ja arabimaiden välille. Arabiemiraattien ja Bahrainin kanssa sopimus on jo syntynyt, jonossa saattavat olla seuraavina joidenkin arvioiden mukaan Oman, Kuwait, Jemen, Qatar, Marokko ja Saudi-Arabia, jopa Libanon.
Diplomaattisuhteiden muodostaminen Israelin kanssa kertoo islamilaisen maailman poliittisesta värähtelystä.
– Monessa maassa on kyllästytty tilanteeseen, jossa ollaan hirttäydytty palestiinalaiskysymykseen. Niissä halutaan päästä eteenpäin, Risto Huvila kuvailee.
Iran puolestaan on islamilaiselta pääsuuntaukseltaan shiialainen, eikä se persialaisen identiteettinsä vuoksi kuulu myöskään Arabiliittoon. Iran on huonoissa väleissä monien Persianlahden eteläpuolisten sunnalaisten arabimaiden kanssa. Suhteiden lämmittäminen Israelin kanssa on niille myös yksi tapa osoittaa välinpitämättömyyttä Iranille, joka yhä pitää Israelia päävihollisenaan Yhdysvaltojen ohella.
– Persianlahden eteläpuolisissa maissa uskonnolla on erilainen rooli. Ihmiset ovat tottuneet korkeaan elintasoon. Pilvenpiirtäjien lomassa kulkee turisteja, ja valtiot ovat suhteellisen vapaita bisneskeskuksia – poislukien tietysti vierastyöläiset, jotka rakentelevat jalkapallostadioneita huonoissa oloissa.
– Irania taas johtaa edelleen fanaattinen uskonnollinen johtaja, ja sillä on sotainen, Koraaniin perustuva agenda. Muut maat ovat nähneet, mitä islamismi pahimmillaan edustaa. Sitä samaa ei haluta, Huvila arvioi.
Yhdysvallat on diplomaattisuhteiden solmimisessa luonnollisesti edistänyt myös omaa etuaan ja läsnäoloaan asekauppojen muodossa. Persianlahden maat ovat saaneet moderneja hävittäjiä, joilla kuningashuoneet ovat voineet pönkittää omaa asemaansa mahdollisten vallansiirtojen pelossa – arabikeväästäkin on vain jokunen vuosi.
Moni arabimaa saattaa myös haaveilla Israelin ja Yhdysvaltojen kaltaisista läheisistä innovaatiosuhteista, minkä puitteissa israelilaiset startup-yritykset ovat päässeet hyviin asemiin läntisillä markkinoilla.
Mutta millaisena nyt pinnan alla väreilevä rauha vanhojen vihollismaiden kanssa näyttäytyy Raamatun valossa? Onko Sanasta löydettävissä jotain, mikä kuvaisi nykytilannetta profeetallisesta perspektiivistä?
Kysymys on selvästi pohdituttanut Risto Huvilaa. Hän kaivaa esiin hiljattain pitämänsä puheen muistiinpanot, joihin on kertynyt raamatunkohtia juutalaisten ja muslimien alkuperäisestä välirikosta, Abrahamin poikien Isakin ja Ismaelin ajautumisesta eri teille.
– Mielestäni rauhansopimuksen nimi, Abraham Accord (suom. Abraham-sopimus), kertoo jotain. Kysymys on jostain perustavanlaatuisesta prosessista.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan 25. luvussa kuvaillaan, kuinka Iisak ja Ismael hautasivat yhdessä isänsä Abrahamin.
– Veljekset tapasivat jälleen vuosikymmenten jälkeen. Näen tässä jotakin esikuvallista siihen, mitä todistamme nyt. Ehkä kaiken keskellä nyt on tullut rauhan hetki, vaikka Raamattu kuvaakin Ismaelin villiaasiksi, joka on aina oleva vastakkain kaikkien veljiensä kanssa.
Huvila kertoo, kuinka hänelle on viime aikoina vain syventynyt se, ”miten huikea ja looginen kertomus läpi Raamatun kulkee Jumalan liittovalinnasta Iisakin jälkeläisten eli juutalaisten kanssa”.
– Jumala teki valintoja tavallisen isän ja vanhimman pojan välisen perimysjärjestyksen ohi. Iisak oli Ismaelia nuorempi, samoin myöhemmin Jaakob Eesauta. Sama toistui myöhemmin Joosefin ja Daavidin osalla – he kuuluivat myös nuorempiin omassa veljessarjassaan.
Huvila katsoo, että Jumala osoittaa valinnoillaan omaa suvereeniuttaan.
Eskatologisessa eli viimeisiä aikoja käsittelevässä keskustelussa on nostettu esiin väärän rauhan käsite. Tulkinnassa Israel saavuttaa rauhan ennen lopullista, Kristuksen paluuseen liittyvää sotaa.
Risto Huvila kääntää katseen Jeesuksen sanoihin.
– Jeesus sanoo, että autuaita ovat rauhantekijät. Rauha on aina Jumalasta lähtöisin. Rauhassa eläminen, ”jos se on teistä kiinni”, on Jumalan tahto, Huvila pudottelee viitaten Roomalaiskirjeeseen.
– En pidä mahdottomana sitä, että joskus koko islamilainen maailma kokoontuu Israelia vastaan. Mutta jos joku juuri nyt haluaa elää rauhassa Israelin kanssa, se on pelkästään myönteinen asia.
