Kirjoittanut
Suomessa noin 450 000 yli 75-vuotiasta, joista lähes joka kolmannella on käytössään vähintään kymmenen eri lääkevalmistetta. WHO:n tutkimuksen mukaan noin puolet pitkäaikaislääkityksen piirissä olevista käyttää lääkkeitä väärin tai annostelee lääkityksensä virheellisesti. Asiantuntijoita tutkimustulokset huolestuttavat.
Kuopio 75+ -tutkimuksen mukaan joka kymmenes vanhus käyttää iäkkäille sopimattomia lääkkeitä tai käyttää ainakin osaa pillereistä turhaan. Tutkimuksen mukaan osa vanhusten sairaalahoitojaksoista on seurausta lääkityksen ongelmista.
Apteekkariliiton mukaan lääkehoidon kokonaisarviointi on Suomessa puutteellista.
– Lääkehoidon kokonaisarviointi on monilääkittyjen, lääkitysongelmaisten potilaiden hyödyksi kehitetty palvelu. Erikoispätevöitynyt farmasian ammattilainen selvittää potilaan kokonaislääkityksen ja arvioi haittavaikutuksia ja yhteisvaikutuksia, iäkkäiden lääkitykseen liittyviä erityispiirteitä, oikeaa annostusta, mahdollisia päälle jääneitä turhia lääkityksiä ja epäilyjä hoidon tehosta, selvittää farmakologinen asiantuntija Tanja Kivinummi DRA Consulting Oy:stä.
Lääkehoidon arvioinneista tuotetaan yhteenveto potilaalle ja kirjallinen raportti lääkärille lääkehoidon muuttamiseksi. Aloitteen lääkehoidon kokonaisarviointiin voi tehdä joko potilas itse tai vaihtoehtoisesti omainen, lääkäri, hoitaja tai apteekki.
– Lääkehoidon kokonaisarvioinnin seurauksena lääkitysongelmaisen potilaan toimintakyky ja elämänlaatu voivat parantua ja sitä kautta yhteiskunta voi saavuttaa säästöjä muun muassa sairaalahoitopäivien vähentymisen myötä, Kivinummi uskoo.
Unilääkkeisiin turvaudutaan harkitsemattomasi
Geriatrian professori Sirkka-Liisa Kivelän mukaan esimerkiksi unilääkkeitä määrätään ajoittain harkitsemattomasti ja miettimättä lääkityksen kokonaisvaikutuksia.
Kivelä huomauttaa unen rakenteen muuttuvan vanhetessa luonnostaan. Unesta tulee pinnallisempaa ja katkonaisempaa.
– On normaali vanhenemiseen liittyvä ilmiö, että illalla alkaa väsyttää aikaisemmin ja aamulla herää varhemmin.
Kivelä korostaa, että ennen unilääkkeisiin turvautumista tulisi selvittää, ovatko uniongelmat ylipäänsä todellisia.
– Ja jos ovat, tulisi kartoittaa, mikä on syytekijä. Lääkitystä pitäisi alkaa miettiä vasta sen jälkeen. Unilääkkeitä tarvitaan silloin, kun on kyse stressistä tai elämän vaikeuksista johtuva unettomuus.
Sirkka-Liisa Kivelän mukaan unoeeomuuteen liittyvät useimmiten myös huonot elämäntavat.
– Ihan ensimmäisenä pitää ryhtyä parantamaan omaa päivittäistä elämäänsä ja järjestämään sitä siihen kuntoon, että hyvälle elämälle ja unelle on mahdollisuus. Päivittäinen liikunta ja hyvä ravitsemus vaikuttavat unensaantiin ja laatuun.
Lääkehoidon kokonaisarvioinnista keskustellaan ensi viikolla Radio Dein taajuudella. Viikon teemana on Iäkkäiden lääkehoito kuntoon. Studioon saapuu alan asiantuntijoita keskustelemaan iäkkäiden lääkehoidosta ja lääkehoidon kokonaisarvioinnista.
Keskiviikkona 26.3. klo 9-10 Radio Dein Viikon debatissa lääkehoidosta keskustelemassa asiantuntijaproviisori Saija Leikola Suomen Apteekkariliitosta ja geriatrian professori Timo Strandberg. Professori Sirkka-Liisa Kivelä on äänessä Radio Dein Viikon vieraana 24.-28.3.
