Pastori ja monipuolinen urheilumies on jo lapsuudessaan saanut elää Jumalan mahdollisuuksia todeksi. Jumalan ajoitus on ollut jopa kellontarkka.
Jumalan todellisuus on mahdollista kokea jo lapsena. On suuri armo ja etuoikeus tuoda rikkirevitty elämä Jeesuksen läsnäoloon ja kokea, että totuus tekee vapaaksi ja synnit saadaan anteeksi. Melkeinpä vielä suurempaa armoa on kohdata elävä Jumala jo nuorena, kun elämä on vielä ehjä ja tärkeimmiltä kohdiltaan särkymätön.
Porin Vapaaseurakunnan pastori Mika Tapio on elänyt tämän todeksi.
– Yhdeksänvuotiaana lastenleirillä ymmärsin, että minun on tehtävä henkilökohtainen ratkaisu seurata Jeesusta. Uskonasiat olivat tuttuja, sillä minulla on uskovaiset vanhemmat. Isä ja äiti rukoilivat, ja äiti piti kotona pyhäkoulua, Tapio kertoo.
– Kävin seurakunnassa perheeni mukana, ja julistettu Jumalan sana alkoi vaikuttaa elämässäni. Uudestisyntyminen on kaikista ihmeistä suurin.
Jumalan läsnäolon todellisuus jäi elämään pysyvästi. Samana kesänä Tapio koki Pyhän Hengen täyteyden ja myös kutsun Jumalan valtakunnan työhön. Nuoresta iästään huolimatta hänen sisimpäänsä tuli tietoisuus siitä, että uskosta on kerrottava muillekin.
– Sain kokea sitäkin, että Pyhä Henki vaikuttaa, puhuu ja tekee asioita käytännössä, arjessa.
Lapsityö on seurakunnan eri työmuodoista jopa tärkein. Uskoontulon ja kutsun tulevaan tehtäväänsä kokenut Tapio kaipasi silti jo nuorena vähän syvällisempää opetusta.
– Meillä oli seurakunnassa pyhäkoulu, mutta mieluummin halusin istua salin puolella kuuntelemassa Sanan julistusta.
Jumala käyttää työssään myös lapsia
Koulu jatkui merkityksellisen kesän jälkeen syksyllä, ja parkanolainen poika sai kokea todeksi jotakin siitä, mitä Raamatussa kerrotaan nuoresta Samuelista. Jumala puhuu henkilökohtaisesti lapsellekin, ei pelkästään aikuisille. Usein lapset ovat aikuisia herkempiä tunnistamaan Jumalan puheen, samoin luottamaan Kaikkivaltiaan mahdollisuuksiin ilman suuria epäilyjä.
Yhtenä syysiltana ennen nukkumaanmenoa Mika Tapiolle tulivat mieleen häntä pari vuotta vanhemman koulutoverin kasvot. Tunne oli voimakas, ja kävi selväksi, että Jumalan Pyhä Henki on nyt liikkeellä ja vaikuttaa sisimmässä. Hän rukoili kaverinsa puolesta ja yritti käydä nukkumaan.
Uni kaikkosi tavoittamattomiin, eikä tilanteesta niin sanotusti selvitty pelkällä esirukouksella. Kuten Raamatussa mainitaan Samuelista, tämä toistui kolme kertaa. Ilta oli jo myöhäinen, mutta siitä huolimatta Tapio päätti lähteä tapaamaan ajatuksissa ollutta toista koululaista.
– En tarkkaan tiennyt, mitä tilanteessa olisi pitänyt sanoa. Purskahdin itkuun ja sanoin, että olen tullut uskoon kesällä ja että Jumala rakastaa sinuakin, Tapio muistelee.
Ei sen ikäinen poika osannut pitää ihmettä mitenkään erityisenä.
Sanomaa vastaanottanut kaveri hämmästyi Jumalan kellontarkkaa ajoitusta.
– Vaikka hänkin oli vielä nuori, hän kertoi kokemastaan koulukiusaamisesta ja päätöksestä tappaa itsensä tuona yönä. Kun hän sai kuulla Jumalan rakkaudesta, itsetuhoiset aikeet jäivät toteutumatta.
– Myöhemmin hän tuli uskoon ja on tänä päivänäkin uskossa Jeesukseen.
Kokemus oli uskoa vahvistava. Pienen pojan elämä sinänsä ei siitä muuttunut normaalista poikkeavaksi.
– Ei sen ikäinen poika osannut pitää sitä mitenkään erityisenä. Jumala vain toimi noin, ja kyseinen tapaus varmisti sen, että Jumala oikeasti toimii ja vaikuttaa. Vastaavat tapahtumat eivät tietenkään olleet mitenkään jokapäiväisiä.
Usko mukana myös urheilukentillä
Ihmisten ajatuksiin jäänyt mielikuva on, että usko Jeesukseen veisi elämästä pois ilon. Mika Tapion esimerkki on toisenlainen. Voimakkaasti Jeesuksen seuraamiseen ja Raamatun totuuksiin sitoutunut nuorukainen sai toteuttaa itseään myös urheilukentillä useassa eri lajissa. Hän pelasi jääkiekkoa ja pesäpalloa, ja juoksi lisäksi yleisurheilussa enimmäkseen 800 metrin matkaa tai keskipitkiä matkoja. Juoksulajeista kertyi viisi SM-mitalia ja yksi Suomi vastaan Baltian maat -maaottelun voitto.
– Urheilupiireissä olin usein ainoa uskovainen, mutta avoimesti halusin tuoda vakaumukseni esille.
Noihin aikoihin kytkeytyy myös mainio esimerkki uskon konkreettisesta merkityksestä.
– Oli kauden päätapahtuma, yleisurheilun nuorten SM-kilpailut, ja kisa-aamuna olin jännittynyt. Soitin eräälle ystävälle, että rukoiltaisiin kilpailun puolesta.
– Hän vastasi juuri rukoilleensa puolestani ja kertoi saaneensa minulle Sanan siihen päivään. Psalmissa 19 jakeessa 6 sanotaan: ”Se on niinkuin ylkä, joka tulee kammiostaan, se riemuitsee kuin sankari rataansa juostessaan.”
– Sain välittömästi varmuuden, että Herra on minun kanssani. Sainkin kisasta tavoitteenani olleen mitalin.
Harvinainen yhdistelmä
Tapio kertoo kokeneensa hetken, jossa lapsuudessa tehtyä valintaa punnittiin uudelleen. Raamatun ilmoituksen mukaan Jumala ei kutsumistansa kadu. Joskus vain ihmisen täytyy ikään kuin tienristeyksessä pohtia, mihin suuntaan pitäisi jatkaa.
– Noin parikymppisenä uskonelämässäni oli kylmä vaihe. Tein 22-vuotiaana kutsumukseni ja valintani lujaksi, ja sen jälkeen lähdin Vapaakirkon raamattukouluun Santalaan.
Opintojensa jälkeen Tapio valmistui pastoriksi. Ensimmäinen pesti löytyi länsirannikolta, kun Porin vapaaseurakunta valitsi hänet nuorisotyöntekijäkseen vuonna 2005.
Parkanosta kotoisin olevasta pastorista on tullut hiljalleen vahvasti porilainen, sillä Porissa on vierähtänyt kaikkiaan 16 vuotta kahdessa eri jaksossa. Siinä välissä Tapio toimi Kauhavan vapaaseurakunnan pastorina.
Porissa hänellä on jokseenkin harvinainen tilanne. Kovin moni pastori ei ole pesäpallossa juniorivalmentajana. Mika Tapio on ollut kaksi edellistä kautta Pesäkarhujen vuonna 2010 syntyneiden tyttöjen pelinjohtajana, ja nyt päättyneellä kaudella vielä mukana joukkueen valmennusryhmässä.
Olen alusta asti tuonut uskoni esille avoimesti, ja olen huomannut, että sellaista arvostetaan.
Oma pesäpallotausta teki mukaan lähtemisestä helppoa. Lisäksi hänen tyttärensä aloitti pesäpalloharrastuksen.
– Vuoden verran olin ihan vain pesisfaijana mukana. Sen jälkeen silloiset valmentajat ilmoittivat, että he eivät jatka tehtävässään. Aloittaessani valmentamisen tytöt olivat 11-vuotiaita ja nyt he ovat 14-vuotiaita.
Jos pastoreita on vähän valmennuspuuhissa, sama pätee myös toisinpäin.
– Kauden aloituspalaverissa saattoi olla vähän hämmästyneitä ilmeitä, kun kerroin kuka olen ja mitä teen työkseni. Olen alusta asti tuonut uskoni esille avoimesti ja olen huomannut, että sellaista arvostetaan. Kenenkään ei tarvitse miettiä, mikä kaveri tuo on. Uskoani on kunnioitettu.
– Minulta on tultu kysymään eri asioita, kun kerran tiedetään, keneltä voi kysyä.
– Raamatussa on esimerkkejä siitä, että Jeesuskin liikkui tavallisen kansan keskuudessa. Muiden pastorien kesken on tullut pelkästään myönteistä palautetta siitä, että saan olla mukana näin hyvässä toiminnassa seurakunnan ulkopuolella.
Tuonikäiset nuoret voisivat viettää vapaa-aikansa paljon huonomminkin kuin urheiluharrastuksissa.
Ihmeitä seurakunnan keskellä
Seurakunta itsessään on jo iso Jumalan ihme. Arkipäivän seurakuntaelämässä käydään usein läpi erilaisia vaiheita, ja Porin vapaaseurakunnan lähihistoriaa voi kutsua pieneksi ihmeeksi. Pastori Tapio muistuttaa, että kunnia ja kiitos hyvistä vuosista kuuluu yksin Jumalalle.
– Aloitin Porin vapaaseurakunnan pastorina vuonna 2012, ja saimme aluksi kolmen vuoden aikana siunata noin sata uutta jäsentä seurakuntaan. Kymmenen viime vuoden aikana olemme saaneet kastaa noin 70 uskoon tullutta, Tapio iloitsee.
Porissa on käytännössä havaittu todeksi totuus, joka on käynyt ilmi myös erilaisista tutkimuksista. Ihmisten saavuttaminen evankeliumilla on tehokkainta ystäväevankelioinnin ja Alfa-kurssien kautta. Toki joskus seurakunnan tilaisuuksissakin joku kääntyy Jumalan puoleen.
Omien kokemusten jakamisella on tärkeä paikkansa seurakunnan keskellä. Porin vapaaseurakunnassa aloitettiin kerran kuukaudessa järjestettävät todistusten ja rohkaisun illat kahdeksan vuotta sitten, ja niissä on käynyt kaikkiaan noin 200 eri ihmistä kertomassa uskoontulostaan, parantumisestaan tai muista vastaavista Jumalan ihmeistä.
– On hienoa, että voimme jakaa elämäämme toisten kanssa. Seurakunnan syvissä riveissä Jumala toimii ihmeellisesti, sillä hän käyttää aina tavallista ihmistä.
Tulevat leipämäärät on tarkasti ohjelmoitu tietokoneella, ja yhtään ylimääräistä ei ole.
Taivaallista apua on koettu seurakunnan arkisissakin tarpeissa. Yhdelle lasten kesäleirille tarvittiin leipää, ja seurakunnassa rukoiltiin, että sitä saataisiin lahjoituksena paikallisesta leipomosta. Kun asiaa tiedusteltiin leipomosta, sieltä vastattiin, että tulevat leipämäärät on tarkasti ohjelmoitu tietokoneella, ja yhtään ylimääräistä ei ole.
– Mutta kun pääsimme takaisin kirkolle, puhelin soi, ja leipomosta soitettiin, että jostakin syystä tietokoneet ovat syöttäneet paljon enemmän leipää kuin oli tarkoitus. Nyt sitä olisi saatavilla pakettiautollinen.
– Kiitimme Jumalaa ja vastaanotimme leipää niin paljon kuin tarvitsimme, Tapio kertoo.
Jumala puhuu Sanansa kautta
Tapio kertoo itsekin kokeneensa, että Jumalan sana on rohkaissut ja parantanut häntä.
– Kerran olin lannistuneella mielellä. Sinä päivänä minulle tuli Herran Sana: ”Katso, minä olen avannut sinun eteesi oven, eikä kukaan voi sitä sulkea; sillä tosin on sinun voimasi vähäinen, mutta sinä olet ottanut vaarin minun sanastani etkä ole minun nimeäni kieltänyt.” (Ilm. 3:8.)
– Sain välittömästi uutta voimaa jatkaa eteenpäin.
Rohkaisevaa viestiä Tapio on saanut olla viemässä myös työtovereilleen. Jumalan valtakunnan tehtävissä on mahdollista uupua siinä kuin missä tahansa muussakin työssä.
Kerran porilaispastorille soitti väsynyt Jumalan palvelija, joka sanoi, että hän ei jaksa enää tehdä Jumalan valtakunnan työtä. Hän lopettaa. Tapio ehdotti, että rukoillaan kuitenkin ensin.
– Aloin rukoilla hänen puolestaan puhelimessa ja yhtäkkiä koin, että pitää sanoa hänelle, että Jumala on kanssasi, sinä sotaurho. Puhelimesta kuului riemunkiljaisu.
– Ystäväni kertoi, että hän oli lukenut aamulla Tuomarien kirjasta Gideonista juuri tuon edellä mainitun kohdan. Hän sanoi Jumalalle, että jos Jumala vahvistaa vielä toisella tavalla asian, hän jatkaa. Kun sanoin rukouksessa tuon kohdan, se oli hänelle vahvistus jatkaa työssä.
Tärkeintä antaa Jumalalle kunnia
Porin vapaaseurakunnan pastorilla on jo lapsuudesta asti ollut tarjolla esimerkki, mitä usko Jeesukseen vaikuttaa käytännössä.
Seurakuntatyössä, arjen elämässä ja kaikissa koetuissa sekä vielä tulevissakin Jumalan ihmeissä on muistettava tärkein asia. Kunnia kuuluu yksin Jumalalle.
– Jokainen uskoon tullut on ihmeistä suurin ja tärkein. Parantumiset ja muut Jumalan ihmeet ovat tärkeitä nekin, mutta eivät itse tarkoitus, Tapio kiteyttää.
Teksti ja kuvat: Esko Kallioniemi
