Kirjoittanut
Muslimitaustaisella Benitalla* oli tapana tehdä pilaa yhteisössään kokoontuvasta kotiseurakunnasta. Lopulta se oli ainoa paikka, jonka puoleen hän saattoi kääntyä.
Benita kuuluu pylväille rakennetuissa majoissa asuvaan yhteisöön Filippiineillä. Hänen tarkkaa asuinpaikkaansa tässä yli 7 500 saaren valtiossa ei voi kertoa. Hänen tarinansa voisi saattaa hänet vaaraan.
Miksi? Koska hän seuraa Jeesusta ja jätti islamin sen takia.
Voisiko Isa al-Masih auttaa?
Benita oli harras muslimi. Hän asui kylässään miehensä ja lastensa kanssa. Heidän kotinsa oli lähellä kristittyä pariskuntaa, Rosaa* ja Henryä*. Heidän uskonsa Jeesukseen oli selvää kaikille. Itse asiassa heidän kotonaan kokoontui kotiseurakunta. Enimmäkseen muslimeista koostuva yhteisö pilkkasi ja vainosi heitä, mutta he jatkoivat siitä huolimatta.
Kaikkien muslimien tavoin Benita uskoi, että Jeesus oli profeetta. Koraanissa Jeesuksen arabiankielinen nimi on Isa al-Masih. Hän ei kuitenkaan uskonut Jeesuksen olevan sen enempää. Benita kohteli naapurien ja yhteisön tavoin Rosaa ja Henryä huonosti.
Sitten eräänä päivänä Benita sairastui pahasti. Hänellä oli korkea kuume ja hänen kehoonsa ilmestyi paiseita. Hän haki apua sairaalasta, mutta hoito maksoi paljon eikä hän saanut riittävää apua tai huomiota. Hän kääntyi siksi kansanuskonnon paikallisten noituutta harjoittavien johtajien puoleen.
Kun Kristus tuli elämääni, en kokenut vain parantumista vaan sain myös uuden perheen.
BENITA*
Benita kuitenkin pettyi kuullessaan heidän palvelujensa kohtuuttoman hinnan. Murtuneena ja epätoivoisena Benita keräsi rohkeutta hakeakseen apua. Hän ei olisi koskaan uskonut etsivänsä apua Rosalta ja Henryltä.
Hän uskoutui itkien Rosalle ja sanoi: ”En milloinkaan ajatellut päätyväni tänne, mutta minulla ei ole ketään muuta, jonka puoleen kääntyä. Mieheni ja lapseni tarvitsevat minua.”
Silloin Jeesus pelasti Benitan.
Yksinkertainen rukous
Myötätuntoinen Rosa kehotti Benitaa uskomaan Jeesukseen ja vakuutti vain Jeesuksen voivan parantaa hänet. Se oli kova pala aiemmin ajatusta Jeesuksen palvomisesta halveksineelle ihmiselle. Mutta Benita tiesi, ettei hänellä ollut muita vaihtoehtoja ja päätti nöyrtyä.
Benita rukoili Jeesusta vapisevin huulin ja pyysi parantumista ja vapautumista. Sinä herkkänä hetkenä hän koki selittämättömän rauhan valtaavan hänet. Aivan kuin Jeesus olisi ollut juuri siinä ja sulkenut hänet rakkauteen ja hyväksyntään. Benita sanoo ymmärtäneensä ehkä ensimmäistä kertaa, ettei hän ollut yksin – ja alkoi tuntea toivoa sydämessään.
Sairauden ja pitkäaikaisten epäilyjen taakan murtamana Benita kuiskasi kyynelehtien: ”En uskonut pystyväni tähän, mutta luotan sinuun, Jeesus. Paranna minut.”
Benita tiesi nyt, että Jeesus oli enemmän kuin profeetta.
Tämä yksinkertainen rukous sai Benitan tuntemaan sielussaan, että taakka, jota hän ei ollut edes tiennyt kantaneensa, oli kadonnut. Tuntui kuin Jeesuksen rakkaus olisi kietonut hänet, ympäröinyt hänen rikkinäisyytensä ja antanut ennenkokemattoman toivon ja rauhan.
Sinä hetkenä Benita tunsi uutta yhteyttä aikaisemmin vihaamaansa kotiseurakuntaan. Hän ymmärsi, ettei sen usko Jeesukseen ollut turhaa. Ensimmäistä kertaa hän uskalsi uskoa, että elämään kuului muutakin kuin hän oli kuvitellut. Se kaikki keskittyi tähän Jeesukseen. Hän tiesi nyt, että Jeesus oli enemmän kuin profeetta.
Muurit murtuvat
Sen jälkeen tapahtui mahdottomalta tuntunut asia. Päivää myöhemmin Benita heräsi ja huomasi sairautensa kadonneen. Ihmeestä hämmästyneenä hän saattoi tuskin uskoa, mitä hänelle oli tapahtunut. Hänen pilkkaamansa ja vainoamansa kotiseurakunta oli auttanut löytämään Vapahtajan, joka oli pelastanut hänen henkensä.
Sinä hetkenä uskon kipinä syttyi hänen sydämessään. Hän tunsi löytäneensä jotain, jota ei ollut tiennyt tarvinneensa.
En koskaan uskonut sanovani tätä, mutta Jeesus paransi minut, ja Hän pelasti meidät kaikki. Minä ja perheeni uskomme nyt Häneen koko sydämestämme.
BENITA*
Ihmeparantuminen mursi Benitan sydäntä ympäröivät muurit, ja hän luovutti elämänsä, epäilyksensä ja vihamielisyytensä Kristukselle. Vastalöytynyt usko ei muuttanut vain häntä vaan hänen koko perheensä.
”En koskaan uskonut sanovani tätä, mutta Jeesus paransi minut, ja Hän pelasti meidät kaikki”, Benita sanoo kyynelten läpi. ”Minä ja perheeni uskomme nyt Häneen koko sydämestämme.”
Perheen kääntymisen jälkeen se on osallistunut ahkerasti kotiseurakunnan kokoontumisiin joka viikko. Heidän naapurinsa kuitenkin kritisoivat perheen mielenmuutosta ja pitävät perheenjäseniä pettureina.
Benitan hengellinen elämä on vasta alkamassa. Kotiseurakunnan kautta hän sai kuitenkin apua Open Doorsilta. Benita sai tarpeellista materiaalia ja apua Jeesuksen seuraamiseen.
”Kun Kristus tuli elämääni, en kokenut vain parantumista vaan sain myös uuden perheen”, Benita sanoo. ”Olen kiitollinen Jumalalle saamastani opetuslapseusvalmennuksesta. Se on auttamaan vahvistamaan löytämääni uskoa.”
*Nimet muutettu turvallisuussyistä
