Kirjoittanut
Maahanmuuttajien evankelioiminen on yhä useammin ihmiskaupan uhrin tavoittamista. Myös Suomessa.
Kaikkiaan 800 000 ihmistä maailmassa joutuu vuosittain ihmiskaupan uhriksi. 21 miljoonaa ihmistä on uhreina paraikaa. Heistä 5,5 miljoonaa on lapsia.
Aiempi vähemmistövaltuutettu, nykyinen kansanedustaja Eva Biaudet (rkp) totesi YLE:n Spotlight-ohjelmassa 4. toukokuuta, ettei ihmiskauppaa esimerkiksi Suomessa tunnisteta kovin hyvin.
– Luulemme, että se on jotenkin erilaista täällä. Se on kuitenkin yhtä järkyttävää kuin muuallakin, Biaudet sanoi.
Ihmiskaupassa on tyypillisesti kyse toiminnasta, jossa köyhässä maassa asuvalle nuorelle tarjotaan mahdollisuutta työhön rikkaammassa maassa. Saavuttuaan kohdemaahan henkilöltä otetaan pois henkilöpaperit, häntä pahoinpidellään ja hänen todellinen tehtävänsä prostituoituna tai muussa orjuuttavassa työssä paljastuu. Kristityillä ei ole viranomaisvaltuuksia, joilla estää ihmiskauppaa, mutta he voivat hoitaa uhreja ja julistaa evankeliumia vapauttavana voimana.
– Tärkeintä on oppia tunnistamaan uhrit, seitsemässä maassa toimivaa Fietgratia-järjestöä johtava espanjalainen Fiona Escobar sanoo.
– Kunkin maan ja kaupungin tilanne tulee tuntea hyvin. Ongelma on erilainen eri paikoissa, mutta vaikka uhreja olisi vain yksi tai kaksi, työ on silti tärkeää.
Köyhä Balkan haastaa
Balkanin alueelle on muodostunut ihmiskaupan keskittymä. Eivätkö edes alueen maiden EU-pyrkimykset ole osaltaan suitsineet kehitystä?
– Elintason nousu ja työ- ja koulutusmahdollisuudet voivat luoda turvaa heidän elämäänsä, mutta esimerkiksi EU-jäsenyys avaa myös ovia laajemmille seksi- ja laittoman työn markkinoille, alueella aiemmin työskennellyt Fida Internationalin kehitysyhteistyöntekijä Anne Sorila kertoo.
– Ihmiskauppa on yksi tuottavimmista rikollisista toiminnoista. Kauppiailla on laaja verkosto, jonka avulla he pystyvät kehittämään toimintojaan.
Balkanin prostituutio saavutti valtavat mittasuhteet, kun alueelle saapui sotien jälkeen tuhansia rauhanturvaajia eri maista. Kaikkein alttiimpia ihmiskaupan uhriksi joutumiselle ovat kouluttamattomat ja työttömät naiset.
Balkanilla alueen uskonnollisuudella on hyvä vaikutuksensa: kirkkoon tullaan yleisesti pyytämään apua.
– Usein kun syntyy luottamuksellinen suhde, ihmiskaupan uhrit uskaltavat myös kertoa tarinansa, Sorila kertoo.
