24 miljoonan ihmisen arvioidaan joutuvan ihmiskaupan uhriksi vuosittain. Miehiä, naisia ja lapsia myydään muun muassa pakkotyövoimaksi, prostituoiduiksi tai lapsisotilaiksi.
– Monet sanovat, että nykyään on enemmän orjia, kuin 400 vuotta jatkuneen vuoden Atlantin yli kulkeutuneen orjakaupan aikana oli yhteensä, sanoi Peter Stanley Pysäytä ihmiskauppa -seminaarissa.
– Tahdon selkeästi sanoa, että Suomi on ihmiskaupan kohdemaa, kauttakulkumaa ja rekrytointimaa, sosionomi Laura St. Clair sanoi lauantaina Helsingissä järjestetyssä Pysäytä ihmiskauppa -seminaarissa.
Turvapaikan- ja turvapaikanhakijoiden parissa työskentelevä St. Clair tahtoo poistaa yleisen harhaluulon, että ihmiskauppa ei olisi ajankohtainen aihe, tai että se ei koskettaisi suomalaisia. Suomessa on ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä, jonka piirissä oli maaliskuussa 89 henkilöä. Järjestelmä toimii Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskusten yhteydessä.
Jokainen maa on ihmiskaupan vaikutuksen alla
Ihmiskaupalla tarkoitetaan tiivistetysti toisen ihmisen hyväksikäyttötarkoituksessa tapahtuvaa värväystä, siirtämistä, kätkemistä tai vastaanottamista petoksen tai pakottamisen kautta. Usein toiminta on kansainvälistä, mutta sitä tapahtuu myös maiden rajojen sisäpuolella. Se on kolmanneksi suurin järjestäytyneen rikollisuuden muoto ase- ja huumekaupan jälkeen.
Kansainvälisen Stop The Traffik -järjestön johtaja Peter Stanley listaa erilaisia ihmiskaupan muotoja. Ongelma on laaja ja monipuolinen. Yleisesti tunnetuin muoto lienee seksuaalinen hyväksikäyttö, mutta myös työperäinen ihmiskauppa tai pakkotyö on yleistä. Organisoitu kerjäläisyys on nykyään tuttua Suomenkin katukuvassa. Maailman sodissa pakotetaan lapsia sotilaiksi. Adoptiolapsia käytetään kotiorjina. Myös elinkauppa on osa ihmiskauppaa.
Stanleyn mukaan jokainen maa on ihmiskaupan vaikutuksen alla. Ihmiskaupan uhrina arvioidaan olevan jatkuvasti 2 500 000 ihmistä, joista 80% arvioidaan olevan naisia ja 50% lapsia. Rajojen yli kuljetetaan vuosittain 800 000 uhria. Rajojen sisällä luku on miljoonia.
Kaikki tilastot ovat kuitenkin tulkinnanvaraisia arvioita.
Stanleyn mukaan on myös tarve vahvistaa kansainvälistä lainvalvontayhteistyötä sekä puuttua korruptioon. Hän pitää tärkeänä myös poliisin ja oikeuslaitoksen kouluttamista ihmiskaupan tunnistamiseksi. Usein on myös vaikea saada ihmiskaupan harjoittajat syytteeseen, kun uhrit ovat niin peloissaan, että he eivät halua todistaa.
Usein uhrien houkuttelija on tuttu
Läheskään aina ihmiskauppaan ei liity suuria kansainvälisiä rikollisliigoja. Romanialaisen People to People -järjestön johtajan, sosiologi Nicu Galin mukaan Romaniassa vain harvoissa tapauksissa tuntematon henkilö on saanut ihmisen ihmiskaupan uhriksi.
– Usein tuttu henkilö luo toiselle henkilölle illuusion, että heitä odottaa ulkomailla hyvä työpaikka. Uhrien päästyä kohdemaahan, heidän passinsa tuhotaan.
Ihmisiä harhautetaan mukaan toimeentulolupausten lisäksi esimerkiksi viettelemällä. Joskus ihmiskauppias voi olla jopa oma puoliso.
Kuuntele Radio Dein erikoisraportti eurooppalaisesta ihmiskaupasta Ajankohtaistunnilla torstaina 10.5. klo 9-10, uusinta klo 13-14 ja yöllä klo 01-02.
