Kirjoittanut
Kristillinen ihmiskäsitys ja Raamatun kymmenen käskyä ovat vaikuttaneet ihmisoikeuksien syntymiseen.
Ihmisoikeuksia pidetään luovuttamattomina universaaleina oikeuksina, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle yksinkertaisesti sen vuoksi, että he ovat ihmisiä. Ihmisoikeuksien kunnioittamisesta onkin muodostunut yleinen tapa mitata yhteiskunnan asemaa sivistyneenä demokratiana ja lakeja kunnioittavana valtiona.
Historian saatossa länsimaiset yhteiskunnat ovat laatineet useita ihmisoikeusjulistuksia, joista vaikutusvaltaisin on YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus (1948). Harvat kuitenkaan pohtivat syvemmin niiden alkuperää, tai sitten niiden ajatellaan olevan osa jonkinlaista yleistä yhteiskunnallista arvojen ja oikeuksien kehitystä.
Kristilliset arvot läpäisevät länsimaat
Brittiläisen historioitsija Tom Hollandin mukaan länsimaisissa yhteiskunnissa kasvaneet ihmiset ovat usein kuin kultakaloja, jotka eivät kykene tunnistamaan uivansa vedessä. Tällä hän tarkoittaa sitä, että useimmat niistäkin, jotka uskovat kyenneensä vapauttamaan itsensä kristillisestä uskosta, ovat arvoissaan ja ajatuksissaan täynnä kristillisen maailmankuvan mukaisia lähtöoletuksia.
Raamatun sisältämät arvot ja normit ovat iskostuneet osaksi länsimaisten yhteiskuntien ajattelutapoja, rakenteita ja jopa lainsäädäntöä.
Kirjassaan Dominion: How the Christian Revoluti on Remade the World (Basic Books 2019) Holland selvittää omien humanististen arvojensa historiallisia taustoja ja päätyy lopulta siihen tulokseen, että näiden nykyään itsestään selvyyksinä pidettyjen arvojen taustalla on Raamatun sanoma sekä tämän sanoman kristillisen ajanlaskun ensimmäisiltä vuosisadoilta meidän päiviimme yltävät vaikutusaallot.
Kristinuskolla on ollut niin pitkäaikainen, kokonaisvaltainen ja monipuolinen vaikutus meidän länsimaiseen sivilisaatioomme, että olemme alkaneet ottamaan monia kristinuskon ominaispiirteitä ja erityisiä aarteita yleistietona ymmärtämättä kyseisten ajatusten raamatullisia juuria. Pitkän kristillisen historian varrella Raamatun sisältämät arvot ja normit ovat monin tavoin iskostuneet osaksi länsimaisten yhteiskuntien ajattelutapoja, rakenteita ja jopa lainsäädäntöä.
***
Haluatko lukea koko artikkelin? Lue se Uuden Tien verkkolehdessä.
