Algeria on kristitylle maailman 17. vaarallisin maa. Kuitenkin kirkko kasvaa kohisten etenkin köyhän väestön parissa. Kristillistä materiaalia ei voi painaa Algeriassa, vaan se pitää tuoda ulkomailta. Tarve Raamatuille on maassa kova.
Lähetystyöntekijät karkotettiin Algeriasta 1990-luvulla sisällissodan aikana, ja kirkko jäi omilleen. Sen jälkeen maassa on ollut ennennäkemätön herätys, joka leviää radion, tv:n ja Raamattujen kautta ihmiseltä ihmiselle.
Pipliaseura toimii monessa maassa, jossa kirkkojen toiminta on hyvin rajoitettua, ja useimmat kristityt ovat ensimmäisen tai toisen polven uskovia. Raamattujen tarjoaminen uusille kristityille on ensisijaisen tärkeää, jotta nämä voivat juurtua sanaan, ja kasvaa uskossaan.
Tarinoissa siitä, miten ihmiset ovat löytäneet Jeesuksen, toistuu sama kaava: sukulaiselta tai naapurilta saadun Raamatun maailmaa muuttava sanoma saa ihmiset kääntymään Kristuksen puoleen.
Kirkko Algeriassa
Algeria on tuoreessa Open Doors-järjestön World Watch -raportissa maailman 17. vaarallisin maa kristityille. Kirkot ovat virallisesti rekisteröityjä, mutta niiden toimintamahdollisuudet ovat käytännössä rajoitetut ja kristityt kokevat syrjintää.
Kristillisen materiaalin painaminen on Algeriassa kiellettyä, minkä takia kaikki Raamatut täytyy painattaa ja tuoda ulkomailta.
Lisäksi kristillisen materiaalin painaminen on Algeriassa kiellettyä, minkä takia kaikki Raamatut täytyy painattaa ja tuoda ulkomailta. Tämä tekee Raamatusta paikalliseen hintatasoon nähden kalliin. Kansainvälinen Pipliaseurojen verkosto tukee Algerian Pipliaseuran työtä, jotta Raamattujen hinta saadaan pysymään edullisempana.
Usko mullisti Josephin perheen elämän
Vuosia sitten algerialaisen Fatihan mies Joseph alkoi viettää aikaa kodin ulkopuolella ja muuttua persoonallisuudeltaan. Aiemmin Joseph saattoi rattiraivon vallassa rynnätä ruuhkassa ulos autosta kadulle räyhäämään, ja oli muutenkin helposti tulistuva. Fatiha koki arvottomuutta avioliitossaan, tuntui kuin hän olisi miehensä silmissä vain kodinkone, jonka tehtävänä on pitää koti siistinä.
Yhtäkkiä Fatiha alkoi saada Josephilta arvostusta, ja ennen niin äkkipikainen mies alkoi olla lempeä toisia kohtaan. Lopulta Fatihan oli pakko kysyä, missä mies viettää kaikki perjantait. Joseph kertoi käyvänsä kirkossa, ja pyysi vaimonsakin mukaan.
̶ Vaikka ylistyslaulut ja Raamatun jakeet koskettivat minua, se valtava muutos, mikä miehessäni oli tapahtunut, oli kuitenkin kaikkein vaikuttavinta minulle. Monet kysyivät minulta: “Mitä Josephille on tapahtunut? Hän on kuin eri mies!” Fatiha muistelee. Jonkin ajan kuluttua myös Fatihasta tuli kristitty.
Monet kysyivät minulta: “Mitä Josephille on tapahtunut? Hän on kuin eri mies!” Jonkin ajan kuluttua myös Fatihasta tuli kristitty.
Josephin uskoontulo sai ensisysäyksensä Raamatusta, jonka hän sai sukulaiseltaan. Sen sanoma sulatti miehen kovuuden, ja hän kääntyi kristityksi.
̶ Raamattu on meille yhtä tärkeää kuin ruoka. Ilman Pipliaseuraa meillä ei olisi Raamattuja, ja ilman raamattuja Algeriassa ei olisi kristittyjä! Ilman Raamattua emme voisi kasvaa uskossa, Joseph kertoo.
Pastori Ali palvelee köyhää seurakuntaa
Akboun alueella Pohjois-Algeriassa kirkkoihin liittyy erityisesti köyhiä berber-väestöön kuuluvia ihmisiä. Pastori Alin seurakunta on ihmisten tukena hyvin kokonaisvaltaisesti.
̶ Kirkollamme on hyvin rajalliset voimavarat, pyrimme auttamaan ympärillämme olevia köyhiä ihmisiä. Jaamme ruokaa ja vaatteita sekä tuemme lääkärikuluissa. Jos Raamattu olisi kallis, kenelläkään algerialaisella ei olisi varaa ostaa sitä. Siksi olemme kiitollisia, että Pipliaseura voi tarjota kirkollemme edullisia Raamattuja, kertoo pastori Ali.
