Ilo ei ole tarkoitettu vain synninpäästön jälkeisiin tunnelmiin tai erityishetkiin. Ilossa on kysymys jostain, jonka kanssa voimme opetella elämään arkeamme, muistuttaa Kylväjän kehittämispäällikkö Juri Veikkola raamattuopetuksessaan.
Nehemian kirjan teemana on Jerusalemin kaupungin tuhottujen muurien jälleenrakennus ja kaupungin turvaaminen. Matkalla tähän päämäärään Nehemia osoitti syvää uskoa ja hänellä oli myötätunnosta nouseva työnäky. Vastaansa hän sai virkamieskoneiston labyrintteja, juonittelua ja syytöksiä. Kaiken sen keskellä häntä kantoi luottamus Jumalaan.
Usein Nehemian kirja muistetaan vain sen ensimmäisestä osasta, muurin rakentamisesta. Nehemian missio ei kuitenkaan päättynyt siihen. Jerusalemin muurin uudelleenrakentamisen lisäksi hänen päämääränsä oli rakentaa kansan sydämet. Muurin rakennuksen jälkeen otettiin esiin Jumalan sana. Tätä tutkittiin systemaattisesti kappale kappaleelta selityksen kera.
Raamatun tutkimisen vaikutus oli suru. Ihmiset ymmärsivät, mitä Jumalan lakiin oli kirjoitettu ja he alkoivat reagoida sen mukaisesti. He tulivat murheellisiksi ja itkivät. Tämän reaktion keskellä kuultiin Nehemian kirjan mieleenpainuva lause: Iloitkaa, sillä Herra on teidän voimanne. (Neh. 8:10) Surun sijaista kansa kutsuttiin sovintoon ja liittymään jumalalliseen iloon.
Tilanne on vähän samanlainen kuin tuhlaajapojalla, hänen palatessaan kotiin. Reissullaan hän oli kokenut taloudellisen ja moraalisen konkurssin. Peilaus Isän kodin yltäkylläisyyden ja oman elämän tasapainottomuuden välillä paljasti jotain omasta tyhjyydestä. Hän oli murheellinen ja häpeissään.
Surun sijaista kansa kutsuttiin sovintoon ja liittymään jumalalliseen iloon.
Tuhlaajapoikavertauksesta löydämme Jumalassa olevaa iloa. Se on jotain, joka on vastoin inhimillistä kokemusta. Tuhlaajapoika ei tätä odottanut, ei hänen veljensäkään. Isän ilo oli saada hukassa ollut takaisin. Jumalan tahto on sovittaa ihmisen synnit, muuttaa risainen ja mutkitteleva elämäntapa suoraksi ja lahjoittaa taivaallinen asema hyväksyttynä perheenjäsenenä.
Nehemiaa kuullut kansa ja tuhlaajapoika näkivät, miten synnistä seuraava murhe oli kuin portti Jumalan valtakunnan ilon kokemiseen. Ilo ei kuitenkaan ole tarkoitettu vain synninpäästön jälkeisiin tunnelmiin tai erityishetkiin. Ilossa on kysymys jostain, jonka kanssa voimme opetella elämään arkeamme. Jeesuksen ylimmäispapillisesta rukouksesta luemme, miten Jeesus halusi kristittyjen täyttyvän ilosta. ”Puhun tämän, kun vielä olen maailmassa, jotta minun iloni täyttäisi heidät.” (Joh. 17:3) Täyttämistä kuvaava sana tarkoittaa omistamista. Uskon kautta pidämme hallussamme jotain arvokasta.
Nehemian kirjan jakeen 8:10 voimaa tarkoittava sana tarkoittaa turvapaikkaa. Jae voitaisiin kääntää siis näin: Iloitkaa, sillä Herra on teidän turvapaikkanne. Jakeessa käytetyn termin alkuperäismerkityksen kautta meille maalataan kuva siitä, mistä uskossa on kysymys. Jumalan tunteminen antaa pääsyn hengelliseen tilaan, muurien sisälle linnoitukseen. Tässä turvapaikassa saamme luvan kanssa kokea iloa.
Saammeko nyt kristittyinä täysipainoisesti ottaa Vanhan testamentin tutun sloganin “Iloitkaa, sillä Herra on teidän voimanne” ja pitää sitä sananpartena siellä täällä? Ehdottomasti. Mikään ei kuvaa hengellistä perintöämme paremmin kuin tuo Nehemian kirjan lause. Ei ole edes väärin käyttää siihen vanhaa käännöstä, jos se sopii paremmin suuhun: Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.
Artikkeli on julkaistu Kylväjä-lehdessä 2/22.
