Inkerin evankelis-luterilainen kirkko Venäjällä viettää alkavana vuonna 400-vuotisjuhliaan. Juhlavuosi avataan juhlajumalanpalveluksella Pyhän Marian kirkossa Pietarissa 16. tammikuuta. Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi kertoo, että pohjoismaiden kansankirkkojen linjamuutokset ovat herättäneet huomioita myös heidän kirkossaan.
Raskaista vainoista selvinnyt Inkerin kirkko on oppinut luottamaan Jumalaanja eroaa teologiassaan ja joissakin eettisissä ratkaisuissaan läntisistäsisarkirkoistaan. Pohjoismaiden kansankirkkojen linjanmuutokset viime vuosina ovat piispa Aarre Kuukaupin mukaan herättäneet Inkerin kirkossa aluksi ihmettelyä ja joskus jopa ärsyyntymistä.
– Olemme kuitenkin ymmärtäneet, että tässäkin tilanteessa Jumala antaa Inkerin kirkolle suuren mahdollisuuden tehdä työtä ja saarnata parannusta
kaikille, jotka ovat syystä tai toisesta joutuneet väärälle tielle.
– On vaikea perustella eettisesti, miksi voisi olla olemassa kaksi tietä, vaikka Jumalan sana niin selvästi torjuu tiettyjä asioita. Samalla se kutsuu
ilman muuta rakastamaan jokaista syntistä ja neuvomaan häntä oikealle tielle, Kuukauppi sanoo.
– Vähintä, mitä toivoisimme naapurimaiden kirkoilta, on, että ne antaisivat mahdollisuuden hengittää myös niille, jotka haluavat olla
uskollisia Raamatulle ja uskontunnustukselle – vaikka niistä nykyään tingitään, niin kuin tiedämme. Toivomme, että kirkossa annettaisiin tilaa
tavallisille uskovaisille, jotka uskovat niin kuin meidän isämme ja äitimme ennenkin uskoivat.
Inkeriläiset ovat Venäjällä asuvia suomalaisia, joiden esivanhemmat muuttivat Inkerinmaalle pääosin 1600-luvulla. Alue kuului tuolloin Ruotsille. Suomalaiskylät, joita oli enimmillään 800, elivät omaa elämäänsä venäläisen ja ortodoksisen asutuksen keskellä.
Ensimmäinen suomenkielinen luterilainen seurakunta perustettiin Lempaalaan Karjalan kannakselle vuonna 1611.
