Kirjoittanut
Vainot intiassa ovat politisoituneet ja kohteet monipuolistuneet. Myös muslimit kohtaavat maailman toiseksi väkirikkaimmassa valtiossa vainoa ja syrjintää. Vainon mahdollistavat käännyttämisen estävät lait, joissa vastuu kristityksi kääntymisestä langetetaan evankelistoille.
Intian kristittyjen vainoissa on vahva nationalistinen lataus, kristitty ihmisoikeusaktivisti Sam Paul toteaa.
– Joidenkin puolueiden vaalikampanjoissa rakennetaan kansallista identiteettiä hindulaisuuden varaan. Sanotaan puoliavoimesti, että kristityt eivät kuulu Intiaan. Tällainen puhe aktivoi ihmisissä pahuutta.
Baptistikirkkoon aikuisemmalla iällä liittynyt, tunnustava kristitty Paul on keskittynyt maassaan uskonnonvapauden kysymyksiin. Hän puhui Suomessa lokakuun lopulla Ekumeenisen neuvoston seminaarissa.
– Kristityt eivät tosin ole ainoita, jotka vainoa kohtaavat. Myös muslimeja on ajettu kodeistaan ja pahoinpidelty.
Paul on moneen asiaan tyytyväinen suuressa kotimaassaan.
– Intia on sekulaari valtio. Meillä se tarkoittaa sitä, että uskontoja kunnioitetaan ainakin virallisesti tasapuolisesti. Lännessä sekulaari valtio tuntuu tarkoittavan sitä, että uskonnot yritetään häivyttää, Paul hymyilee.
Kaupungeissa rauhallista
Viime vuosina kymmenet tuhannet uskovat Intiassa ovat joutuneet kiusaamisen, eristämisen, karkotusten, väkivallan ja jopa henkirikosten uhriksi.
Tohtori P. Samraj näkee kristittyjen vainojen vaihtelevan vahvasti sen mukaan, ollaanko maaseudulla vai kaupungissa.
– Kaupungeissa vainoja ei ole. Kaupunkiseurakunnat kasvavat tällä hetkellä voimakkaasti. Maaseudulla puolestaan ihmiset joutuvat helposti yhteisönsä ulkopuolelle, jos he tulevat uskoon.
Vaikeita alueita 1,1 miljardin asukkaan ja 1652 eri kielen tai murteen Intiassa ovat tällä hetkellä suomalaisten vainouutisista tunteman Orissan lisäksi erityisesti Madhya Pradesh, Chhattisgarh, Arunachal Pradesh, Gujarat, Rajasthan ja Himachal Pradesh.
– Näissä osavaltioissa on voimassa niin sanottuja käännyttämisen estäviä lakeja. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että mikäli henkilö tulee uskoon, evankelistoja voidaan syyttää oikeudessa. On tavallista, että heitä vastaan esitetään tekaistuja todisteita lahjonnasta tai uskoon tulleen uhkailemisesta, Samraj kertoo Ristin Voitolle.
Samraj toimii yhteistyöhenkilönä helluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida Internationalin työssä Intiassa.
Uskoon tullut muuttuu
Samraj ei väheksy ajatusta, että kristittyjen vainoissa Intiassa olisi kysymys henkivaltojen vaikutuksesta. Hän näkee häirinnän mekanismien syntyvän kuitenkin maallisessa yhteiskunnassa.
– Uskoon tulemisella on monia vaikutuksia ihmiseen, eikä ympäristö aina hyväksy muutosta.
Samraj mainitsee kolme syytä vainoihin.
– Ensimmäinen syy on poliittinen. Uskoon tulleet eivät äänestä hin-dunationalisteja. Tämä antaa aiheen vihaan.
– Toinen syy on sosiaalinen, ja liittyy vanhaan kastijärjestelmään. Parikymmentä prosenttia intialaisista on kastittomia. He ovat ali-ihmisiä, heidät on suljettu pois yhteiskunnasta, Samraj kertoo.
Kun kastiton tulee uskoon, asenne omaan ihmisarvoon muuttuu. Tämä näkyy useimmiten myös ulospäin.
– Monet eivät sulata tällaista kehitystä. He alkavat häiritä ja vainota uskoon tullutta.
Kolmas ulottuvuus vainoille on taloudellinen.
– Kyliä hallitsevat tavallisesti maanomistajat, rahanlainaajat ja kauppiaat. Ihmiset ovat riippuvaisia heistä. Uskoon tulleet eivät kohtaa isäntiään enää samalla tavalla kuin ennen. Muutos harmittaa valtaa pitäviä, ja he saavat syyn vainota kristittyjä, Samraj kertoo.
