Kirjoittanut
Iraniin valittiin kesällä uusi presidentti. Analyytikon mukaan valinta tuskin muuttaa kristittyjen tilannetta, koska valta Iranissa on muilla kuin vaaleilla valituilla henkilöillä. Vainosta huolimatta kristittyjen määrä Iranissa kasvaa.
Iranissa pidettiin kesällä presidentinvaalit, joissa valituksi tuli maltillisena uudistusmielisenä pidetty Masoud Pezeshkian.
Iranissa käytössä olevaa vaalitapaa vastustavat äänestäjät tiettävästi boikotoivat vaalia, ja äänioikeuttaan käytti vain 43 prosenttia äänioikeutetuista. Heinäkuun alussa pidetylle toiselle kierrokselle jatkaneista kahdesta johtavasta ehdokkaasta presidentiksi valittiin Pezeshkian.
Irania ovat viime vuosina ravistelleet kohut naisten kohtelusta ja hijab-huiveista. Protestit puhkesivat vuonna 2022, kun 22-vuotias Mahsa Amini kuoli ollessaan Iranin siveyspoliisin pidättämänä. Häntä syytettiin naisten pukeutumissäädösten rikkomisesta.
Pezeshkianin valinta herätti toivon uudistuksista, jotka hyödyttäisivät vähemmistöjä, mukaan lukien naiset ja uskonnolliset vähemmistöt. Pezeshkian on todennut siveyspoliisin toimet moraalittomiksi ja hän on tunnustanut Iranin eri uskonnollisten vähemmistöjen, myös vanhojen kristillisten yhteisöjen, merkityksen.
Vähän toivoa todellisesta muutoksesta
Open Doors -järjestön analyytikon mukaan toivoa todellisesta muutoksesta kristityille Pezeshkian presidenttikaudella on hyvin vähän. Esimerkiksi kahdeksan kristinuskoon kääntynyttä saivat äskettäin vankeustuomiot.
“Pezeshkianin, suhteellisen tuntemattoman uudistushenkisen lainsäätäjän voitto kovan linjan ehdokkaista – matalasta äänestysprosentista huolimatta – osoittaa, kuinka vähäinen heidän kannatuksensa on Iranin kansan keskuudessa”, selittää Michael Bosch, vainoihin keskittynyt analyytikko Open Doorsin World Watch Research -yksiköstä.
Boschin mukaan uuden presidentin valinta ei tuo radikaalia muutosta yksinkertaisesti siitä syystä, että valta Iranissa on vaaleilla valitsemattomilla henkilöillä.
“Valinta ei tuo radikaalia muutosta yksinkertaisesti siitä syystä, että valta on vaaleilla valitsemattomilla, ei valituilla.”
Michael Bosch, Open Doorsin analyytikko
Iranissa (virallisesti Iranin islamilainen tasavalta) ylin valta on ylimmällä johtajalla Ayatollah Ali Khameneinilla sekä Valvojien neuvostolla, joka koostuu vaaleilla valitsemattomista muslimipapeista ja johtajista. Heidän on hyväksyttävä kaikki presidentiksi pyrkivät ehdokkaat, eli jokaisen ehdokkaan on oltava ehdottoman uskollinen hallinnolle.
Bosch huomauttaa, että myös edellinen presidentti Hassan Rouhani valittiin uudistajana. Kristittyjen tilanne ei kuitenkaan ole parantunut. Bosch muistuttaa, että Rouhanin kaudella protestit tukahdutettiin verisesti ja kristittyjä tuomittiin pitkiin vankeusrangaistuksiin.
Hän uskoo saman käytännön jatkuvan edelleen, sillä hallinto tiedostaa matalan kannatuksensa ja siksi tulee jatkossakin vaientamaan kovakouraisesti kaikki toisinajattelijat, niin kristityt kuin muutkin vähemmistöt.
Kasvava painostus
Viime kuukausina Iranin viranomaiset ovat tiukentaneet otteitaan kristinuskoon kääntyneitä ja aktiivista käännytystoimintaa harjoittavia kohtaan ja langettaneet ankaria vankeusrangaistuksia.
Article 18:n raportissa kerrotaan Ahvazin vallankumoustuomioistuimen kesäkuussa tuominneen kahdeksan jouluna Izehissä pidätettyä kristittyä syyllisiksi.
Kaikkia ryhmän jäseniä ei tunneta julkisesti, mutta Yasin Mousavi sai heistä kovimman rangaistuksen, 15 vuotta vankeutta. Rangaistuksen syynä on ”kuuluminen ryhmään, jonka tarkoituksena on häiritä kansallista turvallisuutta” ja ”hallinnon vastainen propaganda edistämällä sionistista kristinuskoa”.
Boschin mielestä on huolestuttavaa, että lähes kaikki vuoden 2023 kahden suurimman pidätysaallon aikana kiinni otetut kristityt haluavat pysyä nimettöminä, koska he pelkäävät Iranin viranomaisten kostotoimia. Monet heistä saivat kuukausien tai vuosien vankilatuomioita, toiset selvisivät sakoilla tai ruoskaniskuilla.
Kaikki tämä kertoo kasvavasta painostuksesta kristittyjä kohtaan Iranissa, joka on Open Doorsin World Watch List -vainoraportissa sijalla yhdeksän.
Pyhä Henki toimii Iranissa, eikä vaalitulos – hyvä tai huono – voi sitä pysäyttää.
Vaikka Iranin perustuslaissa taataan uskonnonvapaus etnisille kristillisille vähemmistöille, kuten armenialaisille ja assyrialaisille, kristinuskoon kääntyneet iranilaiset kohtaavat voimakasta painostusta: yhteiskunnallista ja laillistettua syrjintää sekä vankeusrangaistuksia. Jumalanpalvelus äidinkielellä eli farsin kielellä on kielletty ja maanalaisten seurakuntien johtajat elävät jatkuvassa paljastumisen ja pidätyksen vaarassa.
Vaalien jälkeen antamassaan lausunnossa Ayatollah Khamenei sanoi: “Jälleen kerran iranilaisten vahva tahto tuli julki häpäisten vallankumouksen, järjestelmän ja islamilaisen isänmaan viholliset, erityisesti länsimaisen sionistisen mediaimperiumin pahantahtoiset aikeet ja suunnitelmat.”
Koska hallinto on virallisesti hyväksynyt presidentti Pezeshkianin, on epätodennäköistä, että hän voisi saada aikaan tilanteeseen muutosta.
Kristityt tietävät, että vielä on toivoa. Maanalainen seurakunta kasvaa nopeasti, vaikka siellä kokoontuvien ihmisten yllä leijuu jatkuva pidätysten ja vankeuden uhka. Kristityt toimivat siellä samoin kuin kristityt ympäri maailmaa, toisille vain vapaus harjoittaa uskoaan on itsestäänselvyys. Pyhä Henki toimii Iranissa, eikä vaalitulos – hyvä tai huono – voi sitä pysäyttää.
Toistaiseksi rukous iranilaisten seurakuntien kanssa on parasta, mitä voimme heille tehdä.
