Kirjoittanut
KUUNTELE KLIPPI. Piispa Irja Askola toivoo, ettei palkka-alekeskustelu jää kikkailuksi, vaan että yhteiskunnassa ja kirkossa pohdittaisiin ratkaisuja tulojen oikeudenmukaiseksi jakamiseksi. Askola on huolissaan siitä, että samaan aikaan, kun eliitti nostaa päätähuimaavia bonuksia, osa kansasta joutuu säästämään ruoka- ja lääkemenoistaan. Evankelis-luterilaisen kirkon piispojen keskiansio on kahdeksan tuhatta euroa kuukaudessa. Diakonit ja lastenohjaajat joutuvat tulemaan toimeen vajaalla parilla tonnilla.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalon sekä Helsingin piispa Irja Askolan mukaan kirkolla tulisi olla aktiivinen rooli palkka-alekeskustelussa.
– Asiaa pitäisi pohtia enemmänkin termillä omastaan antaminen, Jukka Keskitalo sanoo.
Kirkkohallituksen kansliapäällikkö toivoo, että Suomessa alettaisiin puhua enemmän siitä, kuinka hyväpalkkaiset voisivat jakaa tuloistaan enemmän hyvään tarkoitukseen palkkojen alentamisen asemesta. Hän pitää presidentti Sauli Niinistön esimerkkiä hyvänä kannustimena sille, että muutkin hyvätuloiset pohtisivat mahdollisuutta antaa omastaan eteenpäin.
Samoilla linjoilla on Helsingin piispa Irja Askola, jonka mielestä kristityn on syytä miettiä palkka-asioita.
– Jos sitä ylimääräistä rahaa kertyy – joko perintönä tai omista palkkatuloista – niin miten sillä voisi tehdä hyvää muiden puolesta, Askola kysyy.
– On tärkeää, että keskustelu ei jää pelkästään kikkailuksi, vaan että haetaan rakenteellisia oikeudenmukaisuusratkaisuja. On monia sellaisia ihmisryhmiä, joille tämänhetkinenkään palkka ei riitä kattamaan päivittäisiä ruoka- tai lääkekuluja.
Askola toivoo muun muassa lapsityöntekijöiden aseman parantamista, jos kirkon palkkarakenteeseen lähdetään tekemään muutoksia.
Arkkipiispa ansaitsee 9000 euroa kuukaudessa
Evankelis-luterilaisessa kirkossa työskentelee noin 21 000 työntekijää, jos myös kausiluonteiset työntekijät huomioidaan.
Arkkipiispa Kari Mäkinen kertoi viime viikolla haluavansa ottaa kirkollisten tehtävien palkat tarkasteluun. Mäkisen mukaan ”palkkahaitarin kaventaminen on paikallaan, ja tämä keskustelu on käytävä myös kirkon kohdalla”.
Savon Sanomien tekemän selvityksen mukaan kirkon korkeimmat palkat ovat piispoilla, jotka kuittaavat keskimäärin 8000 euron kuukausiansioita. Arkkipiispa Mäkisen oma kuukausipalkka on reilut 9000 euroa. Toisessa ääripäässä ovat hautausmaa- ja leirikeskustyöntekijät, joiden kuukausiansiot ovat noin 1800-2000 euroa.
Kirkkoherrojen palkat määritellään Kirkon työmarkkinalaitoksen ammattijärjestöjen välisellä virkaehtosopimuksella seurakunnan jäsenmäärän, tehtävän vaativuuden, laaja-alaisuuden ja muiden viranhoitoon vaikuttavien seikkojen perusteella. Suomen suurimman, 97 000 -jäsenisen Jyväskylän seurakunnan kirkkoherran Arto Viitalan kuukausipalkka on 6440 euroa.
Enemmistö kirkon työntekijäryhmistä, kuten diakoniatyöntekijät, nuorisotyönohjaajat, lastenohjaajat, toimistosihteerit, kirjanpitäjät ja suntiot, saavat palkkaa 2000-2500 euroa kuussa.
Kirkon yleinen palkkahaitari on pieni verrattaessa palkkarakennetta muihin julkisen sektorin palkkoihin. Myös kirkon korkeampien tahojen palkat jäävät kuntien paremmin palkattujen henkilöiden alapuolelle.
Keskustelut palkka-alesta käynnistyivät vuoden alussa, kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö ehdotti oman palkkansa alentamista.
Kuuntele, kenen kirkon työntekijöiden pitäisi kirkkohallituksen kansliapäällikkö Jukka Keskitalon ja piispa Irja Askolan mukaan osallistua palkka-aleen ja millä tavoin (toimittaja Eetu Rättyä):
