Kirjoittanut
Piispa Irja Askolalta ja piispa Simo Peuralta kysyttiin tänään Suomen Raamattuopistossa Perusta-lehden teologisten opintopäivien kyselytunnilla muun muassa heidän suhteestaan uskontunnustukseen. Askola totesi, ettei hänellä ole vaikeuksia liittyä kirkon uskontunnustukseen. Hän kertoo kuitenkin ajattelevansa opinkohtia enemmän uskon kielenä kuin konkreettisina käsitteinä. Peura piti uskontunnustusta aarteena, jota pappi voi työssään käyttää.
– Jos kirkon työntekijä ei pysty allekirjoittamaan uskontunnustusta, syntyy siitä hänelle työelämässä pakostikin ristiriitoja, hän sanoi.
Yleisökysymyksessä todettiin, että ”uskontunnustukset on laadittu alun perin suppeimmiksi lausumiksi, joita tunnustamalla ollaan vielä kristittyjä”.
– Liityn uskontunnustuksessa kristinuskon jatkumoon. Soljahdan siihen sisään ja se tulee ulos esimerkiksi rukouksena tai ihmettelynä, Askola kommentoi.
Askolalta tarkennettiin vielä, uskooko hän uskontunnustuksen osiin, kuten neitseestäsyntymiseen ja ylösnousemukseen myös historiallisina tapahtumina.
– Koen, että vastasin tähän jo edellisessä. Koen meneväni uskontunnustukseen sisään. Ajattelen esimerkiksi ilmausta ”astui alas tuonelaan” uskon ilmauksena, en niinkään konkreettisina käsitteinä, hän vastasi.
”Papit ovat aika herkkiä”
Piispoilta kysyttiin myös, missä tapauksissa he ottaisivat omaan hiippakuntaansa kuuluvan papin puhutteluun.
– Papit ovat aika herkkiä kaiken kaikkiaan. Puhuttelutyyli ei toimi yleisenä metodina.
– Jos pappi kuitenkin osallistuisi esimerkiksi vapaakirkon kasteelle, haluaisin kuulla mistä oli kysymys. Kutsuisin keskustelemaan myös, jos pappi toimisi työtovereiden kanssa epäasiallisesti, Peura sanoi.
Askola ottaisi papin puhutteluun, jos tämä kiistäisi Kristuksen sovitustyön.
– Muutkin uskon ydinkysymykset kuuluvat tähän piiriin.
– Kuitenkin on tärkeää tunnustaa, että papeillakin on uskonelämässä erilaisia vaiheita. Niihin voivat kuulua epäily ja kipuilu. En halua luoda sellaista ilmapiiriä, että näitä ei saisi papilla olla.
”Lähetysstrategiaa tarkennettava”
Kysymyksissä nousi esille myös se, että muutama suuri seurakuntayhtymä on leikannut tukiaan lähetysjärjestöiltä järjestöjen naispappeuteen ja homoseksuaalisuuteen liittyvien linjausten takia.
– Lähetysmäärärahojen osalta kirkon lähetysstrategiaa olisi nyt tarkennettava, jotta monitulkintaisuudelta vältytään, myös kirkon lähetystyön toimikunnan puheenjohtajana toimiva Peura sanoi.
Hän ilmaisi jo marraskuussa Sana-lehdessä olevansa tyytymätön siihen, että seurakunnat poikkeavat lähetysmäärärahojen suhteen kirkolliskokouksen linjauksista tekemällä itsenäisiä päätöksiä.
Peuran mukaan tilanteessa ei kuitenkaan auta esimerkiksi se, että muut seurakuntayhtymät tukisivat entistä enemmän niitä, joilta toiset ovat tukiaan evänneet.
- Ei ole apua, että pannaan vahinko kiertämään. Parempi, että kaikki pyrkivät pitämään kiinni ennalta sovituista järjestelyistä, hän muotoili.
Joulukuussa Askola kutsui määrärahaleikkauksien koskettamien lähetysjärjestöjen johtajat ”pyöreän pöydän keskusteluun”, jossa suunniteltiin muun muassa ”kirkollisen ihmisoikeusseminaarin” järjestämistä.
– Jos olisin lähetysjärjestön johtaja kutsuisin puolestani jonkun Tulkaa kaikki -liikkeen aktiivin keskusteluun ja lähettäisin hänet viikoksi lähetyskentälle tutustumaan järjestön työhön, hän ehdotti.
”Vuoropuhelun siltoja”
Monissa kysymyksissä huolenaiheena oli ”konservatiiveihin ja liberaaleihin” jakautuneen kirkon pelastaminen yhtenäiseksi. Askola rakentaisi avuksi ”vuoropuhelun siltoja”.
– Se olisi myös ympäröivälle yhteiskunnalle todistus siitä, että me kristityt kuulumme yhteen, vaikka meillä on painotuseroja.
Peura oli huolissaan siitä, että ”kirkon laidat ovat vahvistuneet keskustan kustannuksella”. Hän viittasi siihen, että vain äärimmäiset näkemykset kuuluvat.
– Pitäisikö siis olla erityisen huolissaan niistä, jotka lukevat Raamattua ja rukoilevat, puheenjohtajana toiminut Raamattuopiston toiminnanjohtaja Timo Junkkaala kysyi.
– Kaikki pitäisi saada lukemaan sitä Raamattua, Peura vastasi naurunremakan laannuttua.
– Piispoilla on vastuunsa, mutta myös jokaisella kirkon jäsenellä on vastuu kirkon tulevaisuudesta, Askola lisäsi.
Radio Dei lähettää piispojen kyselytunnin kokonaisuudessaan loppiaisena 6.1. klo 10.03-11.00. Uusinta klo 21.35 alkaen.
