Kirjoittanut
Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteeri isä Heikki Huttunen on viikolla 12 vietettävän Kristillisen kirjan viikon suojelija. Hän on kirjojen lähes kaikkiruokainen suurkuluttaja, jonka lukemistoon kuuluvat niin ruotsalaiset dekkarit kuin suomalaiset runotkin.
Isä Heikki Huttunen myöntää auliisti olevansa kirjojen ihminen.
– Kirjat ovat olleet osa jokaista päivääni siitä lähtien kun opin lukemaan 6–7-vuotiaana. Kirjojen avaama maailma on näyttäytynyt kiehtovana, innoittavana ja virkistävänä.
– Luen edelleen melkein kaikkea: esimerkiksi kulloisiakin Nobel- ja Finlandia-voittajia — lempikirjailijani heidän joukostaan on amerikkalainen Toni Morrison — ruotsalaisia dekkareita, suomalaisia runoja, kaikenlaista historiaa ja teologiaa.
– Kirjat ovat ratkaisevasti muovanneet hengellisyyttäni. Kirja esineenäkin on minulle rakas, alkaen pyhästä evankeliumista kotialttarilla, Heikki Huttunen sanoo.
Aarteena 1940-luvun rukouskirja
Kristillisen kirjan viikon teemana on tänä vuonna Lapsen oikeus pyhään ja siitä johdettu ajatus lapsen oikeudesta kristilliseen kirjaan.
Heikki Huttunen ei muista lapsuudestaan suoranaista kokemusta hengellisestä kirjallisuudesta, mutta hänen mielikuvissaan lähimmäs kirjallista kokemusta tulee lastentarhanopettajan lempeä tapa koota lapset istumaan ympärilleen ja kertoa Jeesuksesta.
– Se tunnelma ja nuo evankeliumin kertomukset ovat edelleen oman uskoni perustassa.
– Varhaisnuorena ja teininä löysin hengellisen kirjallisuuden, joka oli 1970-luvun kukkaan puhkeavaa uutta ortodoksista julkaisutoimintaa: arkkipiispa Paavalia, Valamon isä Johannesta, Alexander Schmemannia ja erämaaisiä.
– Yksi noiden vuosien aarre, joka minulla on edelleen tallella,on 1940-luvun rukouskirja, loppuun myydyn peruskirjan harvinainen kappale.
Isä Heikki Huttunen kertoo ottavansa kiitollisena kirjoja lahjaksi kaikkina merkkipäivinä, vaikka hän nykyisin joutuukin ihmettelemään, mistä saisi aikaa niiden lukemiseen.
– Näin paaston aikana on hyvä todeta, että on osa paastokilvoitusta osata ottaa hyllystäni hyvä hengellinen kirja ja löytää aikaa sen lukemiseen. Venäläinen kirjailija Aleksander Blok onkin sanonut: ”Elämä on kirjasto. Tärkeää ei ole yrittää lukea kaikkia sen kirjoja, vaan tärkeää on se, mikä kirja mukanani lähden sieltä.”
Isä Heikki Huttunen muistuttaa viime vuoden marraskuun 20. päivänä uskontojohtajien — kristittyjen, juutalaisten ja muslimien — antamasta Lapsen oikeus pyhään -julkilausumasta: ”Lapsi kasvaa oman perheensä ja yhteisönsä uskonnolliseen tai katsomukselliseen perinteeseen. Hänellä on oikeus saada sen mukaista kasvatusta ja uskonnonopetusta. Lapsen oikeuteen saada laaja yleissivistys kuuluu myös tutustuminen muihin uskontoihin ja katsomuksiin. Suomessa se tarkoittaa myös oikeutta koulun uskonnonopetukseen.”
Huttunen vierailee Kristillisen kirjan viikolla Kristilliset kustantajat ry:n vuosikokouksen yhteydessä olevassa seminaariosuudessa ja avaa näkemyksiään kristillisestä kirjasta.
