Kirjoittanut
Tuoreen raportin mukaan Turkin protestanttiset kirkot kärsivät vihapuheesta, sekä fyysisistä ja verbaalisista hyökkäyksistä.
Turkin protestanttikirkkojen yhdistys on laatinut jälleen vuosittaisen ihmisoikeusloukkauksia koskevan raporttinsa kirkkojen tilanteesta Turkissa. Vuodesta 2007 raportteja julkaissut yhdistys keskittyy erityisesti uskonnonvapautta koskeviin kysymyksiin.
30. tammikuuta julkaistusta raportista käy ilmi, että sekä protestanttiset kirkot että yksittäiset kristityt kärsivät yhä edelleen laajalle levinneestä vihapuheesta, sekä fyysisistä ja verbaalisista hyökkäyksistä. Kirkon jäseniä on uhkailtu, pahoinpidelty ja ammuttu eri puolilla Turkkia.
Raportin mukaan uhkausten sisältö, uhkauksissa käytetyt kuvat ja Koraanin lauseet, samoin kuin nimet osoittavat selkeän yhteyden terroristijärjestö Isisiin. Tätä tukee myös Ankarassa 10. lokakuuta 2015 tapahtunut, 102 ihmistä tappanut pommi-isku. Kolme viikkoa pommi-iskun jälkeen Ankarassa pidätettiin kaksi Isisin itsemurhapommittajaa, jotka kertoivat tehneensä tiedusteluja erityisesti Ankaran kristittyihin kirkkoihin liittyen.
Raportti kritisoikin voimakkaasti Turkin viranomaisia. Sen mukaan jo olemassa olevan tiedon valossa uhkauksiin ja väkivallantekoihin ei pitäisi suhtautua kevyesti, vaan niille olisi annettava enemmän painoarvoa viranomaistutkimuksissa. Raportin mukaan näyttää kuitenkin siltä, että kristittyihin kohdistuvien väkivallantekojen ja uhkausten osalta viranomaisten toiminnassa ei ole tapahtunut juurikaan kehitystä.
”Syyllisten paljastamiseksi ei ole tapahtunut eteenpäinmenoa, vaikka uhkausten sisältö, puhelinnumerot, sähköpostiosoitteet, Facebook-profiilit ja YouTube-linkit on tehty tunnetuiksi ja vaikka asiasta on tehty virallisia valituksia. Asia seisoo, vaikka se on nostettu esiin myös parlamentin lehdistötiedotteessa ja siitä on tehty parlamentille toimintapyyntö”, raportissa todetaan.
Raportti myös painottaa, että ihmisoikeusloukkaukset Turkin kristittyjä kohtaan eivät rajoitu pelkästään vihapuheeseen, taikka fyysisiin ja verbaalisiin loukkauksiin. Näiden lisäksi raportti nostaa esiin krisittyjen vaikeudet löytää tiloja kokoontumisiin, sekä kertoo siitä miten seurakuntia on estetty käyttämästä historiallisia rakennuksia Jumalanpalveluksiin ja juhlapyhien tilaisuuksiin. Samoin raportissa mainitaan, että esimerkiksi yläkoulun oppikirjoissa kristillinen lähetystyö esitetään edelleen kansallisena uhkana.
