Kirjoittanut
KUUNTELE KLIPPI. Helsingin yliopiston kaksi johtavaa islam-tutkijaa Jaakko Hämeen-Anttila ja Sylvia Akar ovat erimielisiä nykyisen uskonrauhalain tarpeellisuudesta.
– Lakipykälä pitäisi ehdottomasti poistaa. Ei ole mitään perusteita sille, että nimenomaan uskonto olisi sellainen asia, jonka pitäisi saada erityiskäsittely Suomen lainsäädännössä, linjasi arabian kielen ja islamin tutkimuksen yliopistolehtori Sylvia Akar Radio Deissä torstaina.
Akarin kollega, professori Jaakko Hämeen-Anttila näkee asian toisin. – Meillä on lakeja eri kansanryhmien herjaamisesta ja häpäisemisestä. Ei uskonto ole missään erityisasemassa, vastasi Hämeen-Anttila Akarille Radio Dein Viikon debatissa.
Vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kritisoi viime viikolla Twitterissä, että Suomessa jumalanpilkka on yhä kiellettyä rikoslaissa. ”Kumotaan se. Sananvapaus on vapaan yhteiskunnan perusta. Uskontojakin saa arvostella”, Niinistö kirjoitti.
Suomen rikoslaista poistettiin eduskunnan päätöksellä jumalanpilkkapykälä vuonna 1998. Lainsäädännössä on kuitenkin kirjattuna laki uskonrauhan rikkomisesta. Kohdassa mainitaan myös jumalanpilkka: ”Joka julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, on tuomittava uskonrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.”
– En usko, että minkään uskonnon kannattajat tällaista suojelua tarvitsevat. Minusta kaikkia uskontoja voi pilkata aivan niin reippaasti kuin kukaan ihminen vain haluaa, sanoi Sylvia Akar Radio Deissä.
Hämeen-Anttila oli suorassa lähetyksessä eri linjoilla.
– Olen itse sitä mieltä, että joku raja täytyy olla. Eihän ihminen ei saa herjata ja häpäistä poliitikkoakaan asiattomasti. Lainsäädäntömme ottaa toki huomioon sen, että julkisuudessa toimivan henkilöiden kohdalla yksityisyyden suoja matalampi kuin tavallisen yksityisen kansalaisen, mutta kummassakin tapauksessa on olemassa tietty raja. En ymmärrä, miksi uskonto täytyisi sulkea pois sellaisena asiana, että mitään muuta ei saa häiritä ja häpäistä vapaasti, mutta uskontoa saa, Jaakko Hämeen-Anttila kyseli.
– Eihän meillä esimerkiksi rotuja saa häpäistä. Jos piirretään umpirasistinen pilapiirros, niin varmasti päätyy syytelistalle, vaikka siinä ei kehenkään yksilöön tarttuttaisikaan vaan puhutaan vain yleisesti jostakin rodusta.
Hämeen-Anttila kuitenkin korosti, että asiallinen kritiikki tulee sallia ja se kuuluu sananvapauden perusoikeuksiin.
– Ihmisen täytyy asiallisesti voida kirjoittaa mistä tahansa väestöryhmästä, uskonnosta tai ideologiasta ja voida kritisoida asiallisesti. Myös naurun täytyy olla sallittua, niin jumalaa, uskontoa kuin väestöryhmiäkin kohtaan, mutta ajatus siitä että uskonnon kohdalla saataisiin rajattomasti ilman lainsäädäntöä herjata ja häpäistä, on outo.
Terroristien murhaiskun kohteeksi päätyneen pariisilaisen Charlie Hebdon tänään torstaina ilmestynyttä Muhammed-pilapiirroskantta islamin tutkimuksen professori Jaakko Hämeen-Anttila piti leppoisana ja kevyenä – ei uskonrauhaa rikkovana.
Lue myös:
Charlie Hebdon kannessa Muhammad pitää Je suis Charlie -kylttiä
Jaakko Hämeen-Anttilan ja Sylvia Akarin keskustelu on kuunneltavissa Viikon debatin ohjelma-arkistossa. Viikon debatti kuullaan uusintana Radio Deissä sunnuntaina 18.1. klo 20-21.
Kuuntele, miksi islam-tutkija Sylvia Akarin mielestä uskonnolle pitää voida nauraa:
