Kirjoittanut
Islamin ytimessä on yksijumaluus ja usko Muhammadin profetiaan. – Kaikki tätä yksityiskohtaisempi onkin sitten avoinna tulkinnoille, väittää tietokirjailija.
Jokainen vähänkin tiedotusvälineitä seuraava tietää, että muslimit jakautuvat sunneihin ja šiioihin. Harvempi kuitenkaan tuntee eri lakikoulukuntia, joihin vaikkapa sunnalaisuus jakautuu. Erilaiset uskonnolliset tavat riippuvat siitä, mitä lakikoulukuntaa uskova seuraa.
Uskontulkintaan vaikuttaa myös se, kuinka uskova suhtautuu modernin maailman esittämiin haasteisiin. Omaksuuko hän ympäröivistä aatevirtauksista palasia omaan uskoonsa vai haikaileeko hän taaksepäin, ehkä islamin varhaisvaiheisiin?
Lisäksi paikallinen ympäristö muovaa islamia eri näköiseksi riippuen siitä, missä päin maailmaa ollaan. Viime syksynä julkaistu artikkelikokoelma Aikamme monta islamia (Gaudeamus 2015, toim. Joonas Maristo ja Andrei Sergejeff) esittelee, millaisena islam näyttäytyy eri maissa. Painopiste on islamin moninaisuudessa.
Tietokirjailija, historioitsija Andrei Sergejeffin mielestä islamin moninaisuuden ymmärtäminen on välttämätöntä, mikäli ympäröivää maailmaa halutaan ymmärtää. Hänen mukaansa tuskin on vaarana korostaa islamin moninaisuutta ykseyden kustannuksella.
– Suurempi ongelma on absurdin monoliittinen islam-kuva. Kyllä islamin moninaisuus on fakta, Sergejeff sanoo.
Mitä on islam ja kuka on muslimi?
Sen lisäksi, että islam sisältää erilaisia suuntauksia, joidenkin suuntausten on katsottu kehittyneen niin pitkälle, että niitä pidetään omina uskontoinaan. Bahai-usko on esimerkki islamin pohjalta syntyneestä uudesta uskonnosta. Kuinka ”islam” sitten tulisi määritellä? Ja kuka on ”muslimi”?
– Islamin määritteleminen opillisesti on hyvin vaikeaa. Islamista puuttuu kristinuskon kaltainen kirkon hierarkia, joka määrittelee, mitä uskonto on. On toisiinsa liudentuvia päällekkäisiä traditioita ja tulkintoja. Kukaan ei oikeastaan päätä, mikä on tai ei ole islamia. Jollain oppineella voi olla siitä mielipide, mutta se on hänen henkilökohtainen mielipiteensä, Andrei Sergejeff sanoo.
Toki ihan mikä tahansa ei voi olla islamia, Sergejeff lisää. Islamin ytimessä on yksijumaluus ja usko Muhammadin profetiaan.
– Kaikki tätä yksityiskohtaisempi onkin sitten avoinna tulkinnoille.
– Oppineistolla on aika vahva yksimielisyys siitä, että kun lausuu shahadan (islamilaisen uskontunnustuksen), on muslimi. Sitten on ruvettava noudattamaan rituaaleja enemmän tai vähemmän suurella tarkkaavaisuudella, Segejeff sanoo.
Islam ei selitä kaikkea
Aikamme monta islamia -teoksen tarkoituksena on täydentää suomalaista islam-tietokirjallisuutta, joka on varsin vähäistä. Teoksen synnyn taustalla oli myös esillä oleva pinnallinen islam-tieto. Andrei Sergejeffin mukaan suomalainen media on onnistunut islamia käsittelevässä uutisoinnissa vaihtelevasti.
– Meillä on todella hyviä toimittajia. Joskus taas näkee aivan järkyttäviä väärinkäsityksiä.
Sama koskee myös kristillistä mediaa.
– Toisaalta olen ollut havaitsevinani, että kristillisessä mediassa on demonisoivaa uutisointia. Toisaalta taas kristityillä yleensäkin on parempi kyky ymmärtää uskonnon merkitystä ihmiselle. Kristitty voi uskonnottomia paremmin ymmärtää tunnustuksellista muslimia, kun kristinuskon ja islamin yhteiset juuret menevät niin syvälle.
Esimerkkinä islam-uutisoinnin väärinkäsityksistä Sergejeff mainitsee sen, että islam nähdään selitysavaimena kaikkeen, mitä vaikkapa jossain poliittisessa konfliktissa tapahtuu. Tätä hän näkee muun muassa Lähi-idän uutisoinnissa.
– Eihän Lähi-itä ole yhtään islamilaisempi kuin se oli 25 tai 50 vuotta sitten. Silti se on aivan erilainen alue. Siellä on aivan eri poliittinen dynamiikka. Ei islam ole mikään yksi tekijä, joka selittää kaiken, hän painottaa.
Sergejeff sanoo ymmärtävänsä, että poliittinen islam korostuu uutisoinnissa. Tämä johtuu uutisten luonteesta.
– Sille ei välttämättä toimittaja paljon voi. Arjen islamhan ei ole uutinen millään tavalla.
