Kirjoittanut
Hamas on rekrytoinut tuhansia uusia taistelijoita viime kuukausien aikana, väitetysti osittain humanitaarisesta avusta anastetuin varoin.
Vaikka Hamas on menettänyt keskeisiä johtajiaan, kuten Ismail Haniyehin ja Mohammed Deifin, järjestö jatkaa sissisotaansa Gazassa. European Council on Foreign Relationsin tutkija Hugh Lovatt arvioi, että Hamasin taistelijat piiloutuvat tunneleihin ja hylättyihin rakennuksiin, mistä he suorittavat vastahyökkäyksiään
Jerusalemin turvallisuus- ja ulkoasiainkeskuksen tutkijan Yoni Ben Menachemin mukaan Hamas takavarikoi Gazaan toimitettua apua ja käyttää siitä saadut varat värväystoimintaan. Israelilaislähteet eivät ole ainoita, jotka viittaavat avustusvarojen väärinkäyttöön, sillä useat kansainväliset raportit tukevat väitteitä.
Raportit avun väärinkäytöstä
El Paísin mukaan Hamasin nykyinen taistelijamäärä on noin 20 000, ja vain kuukaudessa järjestö on onnistunut värväämään 4 000 uutta taistelijaa. Ranskalainen Le Monde puolestaan raportoi 14. marraskuuta 2024, että Gazaan Israelista saapuva humanitaarinen apu joutuu aseellisten ryhmien, kuten Hamasin, haltuun erityisesti Kerem Shalomin tarkastuspisteen jälkeen. Ryöstöt tapahtuvat Israelin joukkojen läsnä ollessa ilman puuttumista.
Yhdysvaltalainen New York Post puolestaan kertoi 26. joulukuuta 2024, että tuhannet humanitaarisen avun lavat ovat jumissa Gazan rajalla, koska avustusjärjestöt pelkäävät ryöstöjä. Näiden raporttien valossa humanitaarisen avun perillemeno Gazassa näyttää olevan vaarantunut.
Jo lokakuussa 2023 kansanedustaja Sari Tanus nosti esiin KD-Kompassi-ohjelmassa huolensa siitä, mihin Gazaan annetut kehitysyhteistyövarat todellisuudessa päätyvät. Tanus kyseenalaisti erityisesti sen, miten varmistetaan, ettei kehitysyhteistyörahoja käytetä väärin, ja painotti, että humanitaarisen avun hallinnoinnissa tarvitaan huomattavasti enemmän läpinäkyvyyttä ja valvontaa. Hän totesi, että kehitysavun tulisi aina palvella alueen siviilejä eikä päätyä aseellisten ryhmien käyttöön.
Kansainvälisen avun valvonnan ongelmat
Hamasin kyky käyttää kansainvälistä apua omiin tarkoituksiinsa nostaa esiin vakavia eettisiä ja käytännön kysymyksiä. Humanitaarisen avun tarve on Gazassa valtava, mutta avun väärinkäytön riski tekee tilanteen haastavaksi. Raporttien mukaan järjestö myy siviileille tarkoitettuja avustuspaketteja markkinoilla, jolloin saadut rahat käytetään toiminnan ylläpitämiseen ja aseelliseen konfliktiin.
Myös Suomi on antanut merkittäviä summia Gazan alueelle.
Myös Suomi on antanut merkittäviä summia Gazan alueelle. Helsingin kaupunki lahjoitti syksyllä 2024 humanitaarista apua 350 000 euroa. Lahjoitukseen myötävaikuttivat Vasemmistoliitto, Vihreät ja SDP, kun taas Kokoomus vastusti, ja Perussuomalaiset pidättäytyivät äänestyksestä. Lisäksi Suomen ulkoministeriö myönsi helmikuussa 2024 alueelle 500 000 euroa.
Nämä lahjoitukset herättävät kysymyksiä siitä, kuinka avun perillemenoa voidaan valvoa konfliktialueilla, joissa korruptio ja ryöstöt ovat arkipäivää.
Väitteet humanitaarisen avun väärinkäytöstä korostavat valvonnan merkitystä, erityisesti alueilla, joissa aseelliset ryhmät toimivat aktiivisesti. Kansainvälisen yhteisön on löydettävä keinoja varmistaa, että apu päätyy sitä kipeästi tarvitseville siviileille, eikä sen väärinkäyttöä suvaita.
Lähteet:
El País – Hamasin vastarinta Gazassa
Le Monde – Humanitaarisen avun ryöstöt Gazassa
New York Post – Humanitaarinen apu rajalla jumissa
