Kirjoittanut
Suomen helluntaiherätys tekee lähetystyötä romanien keskuudessa yhdeksässä Itä-Euroopan maassa. Toiminnan painopiste on siirtynyt Suomesta hankitun avustusmateriaalin viemisestä lapsityöhön ja paikallisten uskovien valmentamiseen. Herätysliikkeen romaniyhdistys Elämä ja Valo viettää 50-vuotisjuhlavuottaan.
Latvia, Valko-Venäjä, Ukraina, Unkari, Romania, Bulgaria, Bosnia-Hertzegovina, Kosovo ja Albania. Siinä maat, joissa Suomen helluntaiseurakunnat tekevät romanilähetystyötä.
Liikkeen romaniyhdistyksen Elämä ja Valo ry:n 1970-luvulla aloittama lähetys- ja avustustoiminta Itä-Euroopan romanien parissa on laajentunut ja painottuu entistä enemmän yhteisöjen kehittämiseen.
Samalla lapsista ja nuorista on tullut tämän Yhdelle vähimmistä -työn pääkohderyhmä.
– Heidän elämäänsä voimme vaikuttaa eniten. Lasten esikoulut ja iltapäiväkerhot ovat yksi mahdollisuus, jolla voimme olla katkaisemassa köyhyyden ja kurjuuden kierrettä. Myös kummilapsityö on osoittautunut upeaksi tavaksi tehdä työtä romaniyhteisöjen parissa. Kesäleirit ovat romanilapsillekin vuoden kohokohta, ja niitä on tänäkin kesänä luvassa, Fida Internationalin Itä-Euroopan romanilähetystyön koordinaattori Janne Harjukoski luettelee.
Aiemmin työn ytimessä olleiden avustustarvikkeiden vientimatkojen merkitys on pienentynyt. Nykyään avustustarvikkeet pyritään ostamaan kohdemaasta ja, jos mahdollista, romaneilta itseltään, jolloin maksimaalinen hyöty jää paikallisille.
Ongelmien kehä
Ukrainalaisessa Uzhgorodin kaupungissa toteutetaan yhtä neljästä Suomen ulkoministeriön rahoitusta saavasta Fida Internationalin tai Elämä ja Valo ry:n kehitysyhteistyöhankkeesta. Käytännön työstä vastaa paikallisen romaniyhteisön jäsenistä koulutettu tiimi. Hankkeeseen sisältyy muun muassa esikoulutoimintaa.
Lisäksi Uzhgorodin romaniyhteisöissä tehdään julistustyötä, ja niihin on syntynyt seurakuntia.
Ukrainan romaniyhteisöissä näkyy sama ongelmavyyhti kuin muuallakin Itä-Euroopan romanien parissa: ammattikoulutuksen puutetta, työttömyyttä, köyhyyttä, surkeita asunto-oloja, terveysongelmia, rikollisuutta, päihderiippuvuutta, okkultismia…
Vaikka romaniyhteisöjen tilanteessa on jonkin verran alueellista ja heimokohtaista vaihtelua, yleiskuva on lohduton.
– Suuri merkitys on koulutuksen puutteella; liian moni on luku- ja kirjoitustaidoton, ja integroituminen yhteiskuntaan on heikkoa. Lisäksi perheet ovat yleensä isoja, jolloin ongelmat kasautuvat. Näköalattomuus ja apatia on yleistä, Harjukoski toteaa.
”Yksikään ei ole jatkanut kerjäämisperinnettä”
Nykyisistä kohteista pitkäaikaisimmat työn vaikutukset näkyvät Romaniassa. Suomen helluntaiseurakuntien romanityön kohteena maa on uusi, mutta paikallinen kumppaniyhdistys on tehnyt työtä jo yli 20 vuotta.
– Vanhimmat lapsista ovat jo aikuistuneet, eikä yksikään heistä ole tiettävästi jatkanut kerjäämisperinnettä vaan ansaitsee elantonsa työllä. Lastentoiminnan ohessa on myös syntynyt useita eläviä ja kasvavia seurakuntia, Itävallassa asuva ja Romaniassa osa-aikaisesti lähetystyötä tekevä Klaus Korhonen kertoo.
Nyt kumppanin ja Korhosten tavoitteena on saada peseytymis- ja ruokailutiloilla varustettu toimintakeskus Romanian keskiosassa sijaitsevaan Agristeun kylään. Romaniyhteisöistä puuttuvat yleensä kunnon kokoontumistilat, ja monikäyttöisistä toimintakeskuksista on tullut osa romaniasutusten yhteisökehitystyötä. Samalla tilat tarjoavat ulkoiset puitteet seurakunnalle.
Monitoimitiloista unelmoidaan on myös Länsi-Unkarin Mézósentgyörgyssä, jossa Siilinjärven helluntaiseurakunnan pastoriaviopari Kari ja Tarja Honkanen aloitti työn viime vuonna yhdessä unkarilaisten kumppaneiden kanssa.
– Keskuksen kautta työtä voisi keskittää paremmin tarpeita vastaavaksi. Samalla tilat palvelisivat varastona, jossa voi säilyttää avustus- ja koulutavaroita. Nyt kylän lapsilla ei ole mitään harrastus- tai kerhotoimintapaikkaa, Honkaset sanovat.
Lue koko juttu Ristin Voitto -lehden romanityön teemanumerosta 21/2014.
