Kirjoittanut
Suomalaiset kristityt perustivat Jad Hashmonan kylän 50 vuotta sitten. Itai ja Saila Meron ovat kyläyhteisön jäseniä. Gazan sodan alettua Jad Hashmona on majoittanut omien asukkaiden lisäksi kodeistaan evakuoituja ihmisiä.
Suomalaisten kristittyjen perustama Jad Hashmonan kylä viettää juhlavuottaan. Keväällä tuli kuluneeksi 50 vuotta, kun kylän rakennustyöt alkoivat. Jad Hashmona on Juudean vuorilla sijaitseva asutus, moshav shitufi, joka sijaitsee noin 15 kilometriä Jerusalemista Tel Aviviin.
Nykyään messiaanisten juutalaisten asuttamassa kyläyhteisössä on 88 jäsentä, ja lapset mukaan lukien asukkaita on yli 300. Tämän lisäksi siellä asuu väliaikaisesti erilaisia ihmisryhmiä. Kylässä sijaitsee muun muassa hotelli ja ravintola, Raamatullinen puutarha ja Raamatunkääntäjien koti. Gazan sodan alettua Jad Hashmona on majoittanut kodeistaan evakuoituja ihmisiä hotelliinsa, joka olisi turismin tyrehdyttyä muutoin tyhjillään.
Itai ja Saila Meron ovat asuneet Jad Hashmonassa yli 30 vuotta. Saila tuli kylään alun perin vapaaehtoisena, mutta liittyi sittemmin yhteisön jäseneksi. Puutarhuriksi opiskellut suomalainen Saila oli halunnut viettää välivuoden Israelissa. Joku ehdotti hänelle Jad Hashmonaa, mutta ajatus välivuodesta suomalaisten perustamassa kyläyhteisössä ei vastannut Sailan ajatusta, sillä hän toivoi viettävänsä vuoden juutalaisiin ja juutalaisuuteen tutustuen, eikä suinkaan suomalaisten keskuudessa. Sitten hän kuuli, että Jad Hashmonan puutarhuri oli jäämässä pois ja paikka vapautumassa. Näin Sailasta tuli Jad Hashmonan puutarhuri.
Saila avioitui 1995 Itain kanssa, joka oli ensimmäisiä Jad Hashmonaan saapuneita messiaanisia juutalaisia. Heillä on kaksi lasta: Rachel, 26, ja Uziel, 28.
Lapsuus kibbutsissa
Itain äidin vanhemmat muuttivat 1930-luvun alkupuolella Saksasta Israeliin, sillä he olivat huolestuneina seuranneet maan kehitystä ja halusivat lähteä maasta. Isovanhemmat olivat lähettäneet lapsensa Sveitsiin turvaan ja matkustivat itse Israeliin etsimään sopivaa paikkaa, johon muuttaa. Vuonna 1933 koko perhe asettui Haifaan, mihin Itain isovanhemmat perustivat synnytyssairaalan. He tulivat maahan, jota kutsuttiin Palestiinaksi.
– Isoisäni oli lääkäri.
Itain isä on Unkarin juutalaisia. Hänet salakuljetettiin toisen maailmansodan aikana Israeliin. Vanhemmat tutustuivat toisiinsa kibbutsissa.
– Kasvoin ateistisessa kibbutsissa, Itai kertoo.
Itai löysi uskon Jeesukseen ollessaan armeijassa vuonna 1975. Silloin Israelissa oli vielä hyvin vähän messiaanisia juutalaisia.
Saila ja Itai Meron ovat Jad Hashmonan pitkäaikaisia vastuunkantajia. Itai vastaa yhteisön taloudesta ja turismista.
Kasvupaineita
Itain mukaan Jad Hashmonalla on paineita kasvaa, jotta se ei jäisi ortodoksijuutalaisen yhteisön jalkoihin. Sen lähinaapurina on nimittäin ääriortodoksien asuttama taajama, jota halutaan kasvattaa. Aikaisemmin taajaman kasvuhankkeet eivät ole saaneet hallitukselta lupaa, mutta nyt, kun maan Benjamin Netanjahunjohtamassa hallituksessa on äärijuutalaisten puolueiden edustus, on mahdollista, että lupa heltiää. Se todennäköisesti hankaloittaisi Jad Hashmonan elämää ja tulevaisuutta.
– Jad Hashmonaan pitäisi saada muuttamaan uusia perheitä, niin että perheitä olisi tulevaisuudessa yhteensä 300, Itai hahmottelee.
Tällä hetkellä yhteisössä on 50 perhettä. Kasvu edellyttäisi maapohjan ostamista valtiolta ja se taas on kallista ja siihen liittyy paljon byrokratiaa. Periaatteessa Jad Hashmonalle on luvattu tietty maa-alue.
Ortodoksijuutalaisten osuus Israelin väestöstä kasvaa voimakkaasti, sillä ääriortodoksien perheet ovat yleensä suuria. Keskimäärin perheissä on seitsemän lasta. Nyt jo yli 15 prosenttia Israelin väestöstä on ortodoksijuutalaisia.
Nyt kun maa on sodassa, keskustelu ortodoksijuutalaisten osallistumisesta yhteiskuntaan ja maan turvallisuuden edistämiseen käy kiivaana. Monet israelilaiset ovat pitäneet epäoikeudenmukaisena ortodoksijuutalaisten vapautusta pakollisesta asevelvollisuudesta, erityisesti nyt, kun maan turvallisuus on monesta suunnasta uhattuna.
– Ei voi olla niin, että yksi väestönosa ei lähde armeijaan, Itai ihmettelee.
Jakautunut kansa
Hän kertoo, että kesäkuun lopussa Israelin Korkein oikeus päätti yksimielisesti lakkauttaa ääriortodokseja koskevan erivapauden, jonka mukaan heidän ei tarvitse suorittaa asepalvelusta. He eivät käy myöskään töissä, eivätkä maksa veroja.
Päätöksessään Korkein oikeus totesi, ettei ole olemassa oikeudellista perustetta, jonka nojalla ääriortodoksijuutalaiset voitaisiin vapauttaa pakollisesta asevelvollisuudesta.
Käytännössä tuomioistuimen päätös koskee noin 67 000 ortodoksijuutalaista miestä.
Ääriortodoksien erityiskohtelu juontaa juurensa vuoteen 1948, jolloin Israelin ensimmäisen pääministerin, David Ben-Gurionin, johdolla ortodoksijuutalaisille myönnettiin vapautus armeijasta, jotta he voisivat keskittyä Tooran tutkimiseen ja rukoilemiseen.
Itai Meron on huolissaan Israelin kansan jakautumista, mistä ääriortodokseihin liittyvä kiista on vain yksi esimerkki.
– Hamasin hyökkäyksen jälkeen Israelissa oli vahva yhtenäisyys. Nyt sisäinen jakautuminen on ongelma, Itai sanoo.
– Vihollista vastaan voi aina taistella, mutta jos riitelemme keskenämme, ei ole siunausta.
