Kirjoittanut
Yksi Italian kookkaimmista seimistä on ympäri vuoden taivasalla, maisemallisesti upealla Amalfin rannikkotiellä, jossa sen näkevät vuosittain kymmenet tuhannet ohikulkijat.
Amalfin rannikko liitettiin vuonna 1997 osaksi Unescon maailmanperintöluetteloa, ja juuri sieltä harvinainen seimikin löytyy – Praianon kunnasta, noin 20 kilometrin päässä Sorrentosta.
Suuren kalliojyrkänteen juurella on soman suikalemainen maapalsta, joka on korkeuksissa kiemurtelevan maisematien vieressä. Siihen kyläläinen, nyt jo eläkeikäinen Salvatore Castellano, on rakentanut omin käsin valtavan seimiasetelman, joka on samalla pienoismalli hänen kotikylästään taloineen ja asukkaineen.
Seimiasetelman leveyttä kuvannee se, että sen eteen mahtuu peräkkäin parkkeeraamaan ainakin neljä henkilöautoa.
Italiassa asuva matkaopas, suomalaisryhmiä palveleva Marja Grönqvist kertoo seimiasetelman olleen paikoillaan ainakin 1980-luvulta lähtien. Se on pikku hiljaa vain laajentunut.
– Työhöni liittyen olen liikkunut paljon ympäri Italiaa, enkä ole nähnyt muualla mitään vastaavaa.
Seimi on Italiassa niin arvostettu, tärkeä ja kotoinen rakennelma, että kyläseimi on säästynyt ilkivallalta.
Pääsääntöisesti italialaiset nostavat jouluseimen esille koteihinsa joulukuun 8:nnen päivän tienoolla. Niiden varustamiseen ja somistamiseen innostuvat yhtä lailla naiset ja miehet kuin lapsetkin.
– Mutta Jeesus-lapsen kaikki asettavat seimeen vasta jouluyönä.
Napolissa seimikulttuurille on omistettu kokonainen katu, jossa käsityöläiset – artesaanit – myyvät taidonnäytteitään ympäri vuoden.
Seimiasetelmien henkilöt ovat savesta tai puusta valmistettuja. Ne kantavat yllään laadukkaista kankaista valmistettuja, räätälin ompelemia vaatteita.
Kaikkiaan asetelmassa voi olla paljonkin väkeä – niin kuin Praianon isossa seimessä.
Italialaisittain seimeen saatetaan sijoittaa myös nykyelämän julkkiksia, kuten poliitikkoja tai elokuvatähtiä.
Napolissa artesaanitaide on sitä luokkaa, että esimerkiksi Espanjan entinen kuningas, Juan Carlos, on tilannut sieltä seimen itselleen.
Suomessa seimiin ovat ihastuneet esimerkiksi sastamalalaiset Upi ja Maiju Vuorenoja. Heillä on Karkun kylässä sijaisevan kotinsa, Wanhan Harsun, pihapiirissa suurikokoinen napolilainen ulkoseimi, jossa jokainen veistos on erillinen, mutta samaan kokonaisuuteen suunniteltu.
Turun yliopiston etnologian professori, Helena Ruotsala, on valottanut blogissaan (21.12.2021) seimiasetelmien historiaa näillä sanoilla:
”Joulua on alettu viettää kristittyjen keskuudessa 300-luvulla. Siitä kertovat kuvaukset joulun tapahtumista taiteessa ja kirkkonäytelmissä.
Paljon myöhemmin eli 1200-luvulla Franciscus Assisialainen mainitaan seimitradition vahvistajana. Hänen sanotaan järjestäneen metsään seiminäytelmän, jossa oli mukana muun muassa eläviä eläimiä. Sen jälkeen seimiä alettiin rakentaa kirkkoihin.”
