Saarialue äänesti itsenäisyydestä, mutta asiantuntijoiden mukaan sen pääsy omille jaloilleen voi kestää vuosia. Suomalaisten helluntailaisten lähetystyöntekijöiden työstä on versonut 24 seurakuntaa.
Tyynellämerellä sijaitsevan, Salomon saariryhmään kuuluvan Bougainvillen asukkaat äänestivät itsenäisyydestä viime vuoden lopulla. Bougainvillessä on 250 000 asukasta, ja yli 180 000 äänestäjistä 98 prosenttia kannatti itsenäisyyttä Papua-Uudesta-Guineasta.
Lehtien mukaan Bougainvillen itsenäistymisprosessi tulee olemaan pitkä. Muun muassa australialaisen Queenslandin yliopiston tutkija Volker Boege arvioi brittilehti The Guardianille, että itsenäistymiseen voi mennä vuosia. Bougainvillessä monet ounastelevat, että aikaa tähän kuluisi ainakin kymmenen vuotta.
Erikoisen odottelutilanteen aiheuttaa Bougainvillen kehittymättömyys. Se on kaukana taloudellisesta itsenäisyydestä, ja 90 prosenttia alueen väestöstä elää alkeellisissa oloissa. Noin puolet eivät osaa lukea, eivätkä monet omista radiota eivätkä televisiota. Papua-Uuden-Guinean puolella ilmestyvä lehti jaetaan muutamina kappaleina saariryhmän käyttöön.
Bougainville on myös ollut siirtomaa-asemassa 1800-luvulta lähtien. Ensin sitä hallitsivat saksalaiset ja Australia ja sittemmin alue on ollut osa Papua-Uutta-Guineaa.
Lähetystyöllä pitkä historia
Bougainville ei kuitenkaan ole unohtunut Jumalalta. Kansainvälinen lähetystyö alkoi alueella vuonna 1901. Kesti tosin vuosikymmeniä, että työ noin Uudenmaan kokoisella saaristoalueella pääsi vakiintumaan.
Suomalaisten helluntailähettien työn tuloksena syntyneellä Association of Local Churches of Papua New Guinea (ALC) on Bougainvillessä ja sen viereisellä Bukan saarella yhteensä 24 paikallista seurakuntaa.
– Aloitimme säännöllisen työn Bougainvillessä vuonna 2004. Jo vuosikymmeniä aikaisemmin pääsaaren seurakunnissa on ollut jäseniä Bougainvillestä. Työ saarella on edennyt hyvin, kertoo ALC-seurakuntien puheenjohtaja Iose Iamba. Bougainvillessä toimii myös useita Assemblies of God- ja Foursquare International -helluntaiseurakuntia. Näitä kaikkia yhdistävä järjestö on nimeltään Christian Churches Association of Bougainville (BCCA).
– Uskomme, että Jumalalla on bougainvilleläisiä kohtaan erityinen suunnitelma, kommentoi seurakuntaliiton puhemies, pastori Donald Magum Post Courier -sanomalehdelle.
– Tästä todistavat profetiat, joita on tullut seurakunnissa vuodesta 1975 lähtien tähän päivään saakka. Tuemme kaikkien Bougainvillen asukkaiden toivomuksia itsenäisyyden suhteen, Magum totesi puhuessaan Bel isi -rauhanpuistossa Bukan saarella.
Kuparikaivos laukaisi sisällissodan
Maailman nuorimmaksi valtioksi pyrkivän Bougainvillen historia on dramaattinen. Toisen maailmansodan aikana sen ollessa vielä australialaisten siirtomaa Japani miehitti saaren ja koki siellä valtavan sotilaskadon. Vuonna 1975 Bougainville liitettiin vasta itsenäistyneeseen Papua-Uuteen-Guineaan.
Saarella toimi brittiläisaustralialainen suuryritys, jonka avolouhoksesta saatiin kuparia ja kultaa. Kaivos saastutti pahasti alueen luontoa ja samaan aikaan sen tuotto meni pääsaaren talouden kehittämiseen ja ulkomaisille sijoittajille. Bougainvilleläiset nousivat kapinaan ja seurasi kymmenen vuoden sisällissota Papua-Uuden-Guinean armeijan ja Bougainvillen vapautusarmeijan (BRA) välillä. Sodassa kuoli noin 15 000 saarelaista, suurin osa siviilejä. Papua-Uuden-Guinean hallitus lähetti saarelle jopa brittiläisiä palkkasotilaita, ja joistakin maista tuli ”lähetyssaarnaajia”, jotka myöhemmin osoittautuivatkin palkkasotilaiksi.
Kun sisällissota viimein päättyi, Bougainville julistettiin autonomiseksi alueeksi. Tuolloin annettua lupausta kansanäänestyksestä saatiin kuitenkin odottaa lähes 20 vuotta.
