Jaakko Löytty julhlisti 30-vuotista uraansa vuonna 2003, jolloin hän julkaisi laulusta musiikkivideon. Se näytettiin tuoreeltaan vain kerran Levyraadissa. Tämän jälkeen musiikkivideo katosi 20 vuodeksi. Nyt se on löydetty ja julkaistu.
Suomalaisen kulttuurin päivänä on julkaistu postuumisti 20 vuoden takaa ”virallinen” musiikkivideo Jaakko Löytyn kenties tykätyimmästä kappaleesta.
Löytty remontoi Kiikoisissa vanhaa kansakoulua runoilija-vaimonsa Kaija Pispan kanssa. Takana oli Senegalissa vietetyt vuodet ja perheen piti asettua taas toisenlaiseen kulttuuriin ja uuteen kotiin – hometaloon. Elettiin kesää 1994. Tuolloin Suomen Lähetysseura tilasi Suomeen saapuneelta pariskunnalta tunnuslaulun vuoden 1995 Lähetysjuhlille.
Olimme laulun valmistuttua molemmat sitä mieltä, että laulu oli kurja tekele, eikä jäisi elämään.
Kaija Pispa kertaa tekstinsä syntymistä Jaakon Facebook-sivuilla.
– Kotiin pääseminen on ihmisen elämän tarkoitus. Näin kirjoitti joskus Eeva Kilpi. Häntä sitten siteerasi Martti Lindqvist vuonna 1994 Laihian Herättäjäjuhlien seurapuheessaan puhuessaan vaimonsa äkkikuolemasta. Muistan, miten tuo ajatus jysähti mieleeni voimalla. Seuraavana vuonna se sitten siirtyi Kahden maan kansalaisen tekstiin, runoilija-vaimo muistelee.
– Jouduin melkoiseen painiin Jaakon kanssa, kun teksti oli valmis. Jaakon mielestä säkeet olivat liian pitkiä laulusäkeiksi. Muutakin vikaa tekstissä oli Jaakon mielestä. Pidin kuitenkin enimmäkseen pääni. Kertosäettä kyllä muokkasin vielä Jaakon toivomusten mukaan.
– Olimme laulun valmistuttua molemmat sitä mieltä, että laulu oli kurja tekele, eikä jäisi elämään, Kaija Pispa lataa.
Tällaisin toivein pariskunta lähetti laulunsa eteenpäin. Lähetysjuhlilla laulu sai ensi-esityksensä ja sen jälkeen se on ”herännyt” uudelleen monta kertaa.
Marco Bjuström ahdistui kappaleesta
Laulun ensimmäisestä levytetystä versiosta vastasi Esa Ruuttunen vuonna 1996. Kaksi vuotta myöhemmin Jaakko Löytty julkaisi laulusta ensimmäisen version kokoelmalevyllään Omakuva (1998). Muutama vuosi myöhemmin Löytty julkaisi kappaleesta uuden version Arkivirsiä-levyllään (2003).
Minunkin mielestä [se on] ahdistava, mutta niin sen tarkoitus olikin
Kappaleesta julkaistiin tuolloin myös musiikkivideo, joka päätyi Levyraati-ohjelmaan. Löytty vieläkin muistaa, miten musiikkivideo otettiin vastaan.
– Marco Bjuström sanoi, että olipa ahdistava video. Anna-Mari Kähärä taas sanoi, että tämä on nyt sitä luomumusiikkia. Siinä tuli sitten kahdenlaista arviota. Minunkin mielestä [se on] ahdistava, mutta niin sen tarkoitus olikin. Siinä on rajankäyntiä tämän puolen ja tuon puolen välillä. Sellainen jylhyys siinä kuuluu ollakin.
– Ehkä Bjuström ei ollut silloin tömmöset asiat pinnalla. Silloin taisi olla vain Bumtsi Bum -tunnelmat päällä, Löytty naurahtaa.
Musiikkivideon on kuvannut ja ohjannut Heikki Kossi.
Katso video täältä!
Levyraati-esityksen jälkeen musiikkivideo hautautui Jaakko Löytyn musiikkia julkaisseen Humble House Recordsin toimitusjohtaja Pekka Kähkösen vhs-kasettien sekaan pariksikymmeneksi vuodeksi. Suomalaisen kulttuurin päivän ehdoton kulttuuriteko Kähköseltä olikin ladata digitoitu musiikkivideo videopalvelu YouTubeen kaikkien nähtäväksi.
Taiteilijan juhlavuosi – voisiko artisti itse päättää ajankohdan?
Kahden maan kansalaisen musiikkivideo julkaistiin Löytyn juhlistaessa 30-vuotista uraansa taiteilijana. Tässä kohtaa Radio Dein toimittaja ihmettelee laskutapaa. Löytyn debyyttilevy Asioita, joista vaietaan julkaisiin 1974 ja debyyttisingle Tahdon kiittää Herraa kolme vuotta aiemmin. Menikö artistilla laskukaaviot sekaisin, vai oliko tarkoitus markkinoida tuolloin ilmestynyttä Arkivirsi-levyä?
– Se 2003 oli keinotekoinen. Tampereella tuomiokapitulissa päätettiin, että silloin oli 30 vuotta. Jos minä olisin saanut päättää, niin se olisi mennyt sen mukaan, kun julkaisin Tahdon kiittää Herraa -laulun 1971. Sen olisi voinut olla siis 2001.
Entä milloin Jaakko aikoo juhlistaa 50-vuotista uraansa?
– Olen ajatellut pitää vuonna 2025. Silloin täytän 70 vuotta. Ne uraan liittyvät vuodet olivat muiden keksimiä.
– Olen ajatellut himmata 70-vuotiaana. Sen jälkeen en järjestäisi ainakaan mitään kiertueita. Jos keikalle pyydetään säällisen matkan päällä, sitten voin lähteä.
Viimeisin kädenjälki – artistin mukaan se on se paras
Jaakko Löytty julkaisi viimeisimmän levynsä Vihdoinkin vapaa syksyllä 2022. Samana syksynä hän kiersi yhdessä niin ikään uuden levynsä julkaisseen Mikko Alatalon kanssa. Levyn tuotannosta vastaa Sami Asp.
– Mitä siitä ajattelen? No, mikä on minulle harvinaista, niin olen edelleen siihen todella tyytyväinen. Normaalisti, kun levy on ilmestynyt, niin heti alkaa tuntua, että joku kappaleista on huonosti tehty. Vielä ei ole alkanut ärsyttää itseäni mikään siltä levyltä.
Haudalta kävellessä pysähdyin Juicen haudalle. Siinä oli aika vakavat tuumaukset mielessä.
– Tuolla levyllä on muutenkin kypsiä ja onnistuneita ajatuskulkuja siitä, millä tavalla minä uskon taikka toivon.
Yhtenä esimerkkinä voidaan pitää Vaikkei uskoiskaan -kappaletta, jossa Löytty kertaa Juice Leskisen ”Jumala on, vaikkei uskoiskaan” -fraasia ja pohtii ajatuksen merkitystä Juicen hautakiven edessä.
– Siihenkin tarvittiin se hautausmaalla käynti. Olin hautaamassa isääni Kalevankankaan hautausmaalle. Haudalta kävellessä pysähdyin Juicen haudalle. Siinä oli aika vakavat tuumaukset mielessä.