Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Jaakko Rusama aloittaa seurakuntalaisen blogistina. Kysyimme häneltä lähetystyön globaaleista näkymistä.
Jaakko Rusama, olet Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja. Mitä tehtäviisi kuuluu käytännössä?
Kirkon lähetystyön keskus on yksi Kirkkohallituksen työyksiköistä. Tehtävämme on kehittää kirkon ja seurakuntien lähetystyötä sekä edistää kirkon lähetysjärjestöjen yhteistä toimintaa ja huolehtia kirkon lähetystyön yhteisestä kasvatus-, koulutus- ja tiedotustoiminnasta. Tätä kaikkea teemme yhteistyössä seurakuntien, hiippakuntien, lähetysjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
Kirkon lähetystyön keskus korostaa kaikessa toiminnassaan kirkon ja seurakunnan olemukseen kuuluvaa lähetystä ja evankelioimista. Uusina haasteina ovat uskontodialogi ja uskontojen kohtaamiseen liittyvät haasteet. Niissä olemme mukana kirkon omista lähtökohdista käsin.
Mitä on lähetystyö?
Sana lähetystyö on osa kaikkea sitä, mitä kristillinen seurakunta tekee ja miten se toimii. Kyse on Jumalan lähetyksestä, jota kirkko ja seurakunta palvelevat.
Evankeliumissa on maailman pelastus.
Mieluummin puhun kokonaisvaltaisesta todistamisesta. Evankeliumi on tarkoitettu aina ja kaikille. Evankeliumissa on maailman pelastus. Luterilaisen kirkon piispat hyväksyivät vuonna 2017 kirkon lähetyksen peruslinjauksen nimeltään ”Yhteinen todistus”. Siinä lähtökohtana on nimenomaan kirkon ja seurakunnan olemus.
Miten näet suomalaisen lähetystyön nykytilanteen?
Suomen ev.lut. kirkon sisällä toimii seitsemän kirkon lähetysjärjestöä. On hieno asia, että ne haluavat toimia kirkon sisällä, eivät sen ulkopuolella. Lisäksi Suomessa on lähes kymmenen muuta luterilaista, yhteiskristillistä ja ekumeenista järjestöä, jotka tekevät lähetystyötä.
Elämme maailmanlaajasti ja Suomessakin lähetyksessä murroskautta. Tähän liittyy kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin lähetystyö ei ole enää vain jotain sellaista, mikä tapahtuu maamme rajojen ulkopuolella. Lähetys tapahtuu yhtä hyvin kotimaassa kuin ulkomailla. Kotimaassa haasteet ovat ehkä vielä suuremmat, kun kohtaamme kristinuskosta vieraantuneita tai kristilliseen uskoon täysin välinpitämättömästi suhtautuvia.
Toiseksi seurakunnan olemukseen kuuluvaa lähetystä tukevat taloudellisesti ja rukouksin seurakuntien aktiiviset jäsenet. Kirkon liepeillä ja ulkopuolella olevat eivät samalla tavoin ole valmiita tukemaan lähetystä.
Toivon, että kirkko ei kyselisi vain muualta, mitä siitä ajatellaan.
Monia kysymyksiä herää, jos toiminnan suunnittelussa keskitytään esimerkiksi vain maltillisiksi kutsuttavien ryhmään ja niin sanotut uskolliset lähetyksen tukijat työnnetään syrjään. Kyselen sitä, uskaltaako kirkko itse ilmaista sen, mihin se uskoo. Toivon, että kirkko ei kyselisi vain muualta, mitä siitä ajatellaan.
Entä tulevaisuuden?
Suomalaisten kristittyjen toteuttama lähetystyö riippuu siitä, kuinka hyvin ymmärrämme, mitä varten kirkko ja seurakunta ovat olemassa. Seurakunta on aina missionaarinen eli ulospäin suuntautuva uskovien yhteisö.
Seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tietämys lähetystyön tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä on tutkitusti puutteellista
Suuri huoleni on, että valtaenemmistö seurakuntien eri tehtäviin palkatuista työntekijöistä ei ole moniin vuosiin saanut peruskoulutuksessaan minkäänlaista koulutusta lähetykseen liittyvistä kysymyksistä. Seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden tietämys lähetystyön tarkoituksesta ja merkityksellisyydestä on tutkitusti puutteellista.
Miten lähetystyö on muuttunut viime vuosikymmeninä?
Lähetystyö on todellista rajojen ylittämistä. Enää ei viedä ilosanomaa maailmassa pohjoisesta etelään tai etelästä pohjoiseen, vaan lähetys tapahtuu kaikkialta kaikkialle.
Viime vuosikymmeninä on entistä vahvemmin korostettu kumppanuutta. Kaikkialla maailmassa teemme työtä yhdessä kunnioittaen paikallisia tarpeita ja mahdollisuuksia. Kaikilla kirkoilla, olivat ne rikkaita tai eivät, on saatavaa ja kaikilla köyhillä kirkoilla on paljon annettavaa.
Miten lähetystyön painopistealueet ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä?
Kristittyjen määrä kasvaa voimakkaasti koko maailmassa. Maanosista eniten kristittyjä on Latinalaisessa Amerikassa, toiseksi eniten Afrikassa ja kolmanneksi eniten Euroopassa. Aasian kristittyjen määrä ohittaa muutaman vuoden päästä eurooppalaisten kristittyjen määrän. Voimakkainta on kirkkojen ja seurakuntien kasvu Afrikassa. Kasvua ei kuitenkaan mitata vain seurakuntien jäsenmäärällä.
Eniten lähetystyöntekijöitä lähetetään edelleen Yhdysvalloista ja toiseksi eniten Etelä-Koreasta.
Kussakin maassa on oma kulttuurinen, poliittinen, uskonnollinen, sosiaalinen ja taloudellinen todellisuus, jonka keskellä evankeliumin sanoma kohtaa yksittäisen ihmisen. Eniten lähetystyöntekijöitä lähetetään edelleen Yhdysvalloista ja toiseksi eniten Etelä-Koreasta. Tämä lähetysinto levittäytyy koko maailmaan, mutta entistä suuremmat haasteet ovat kristinuskosta vieraantuneiden parissa.
Tarvitaanko lähetystyötä edelleen?
Lähetystyötä tarvitaan aina. Kirkon, seurakunnan ja jokaisen kristityn ilona on todistaa kokonaisvaltaisesti ristillä kuolleesta, ylösnousseesta Kristuksesta. Jos emme niin tee, silloin emme ole uskollisia meille uskotulle tehtävälle. Usko on lahja, jonka saamme jakaa.