Kirjoittanut
Yli kaksi sataa henkeä kokoontui eilen Veritas Forumiin Itä-Suomen yliopistoon Joensuussa. Yleisö kuunteli tähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaojan ja Kuopion piispan, dosentti Jari Jolkkosen keskustelua uskon ja tieteen suhteesta.
Tilaisuudessa puheenvuoron käytti ensin piispa Jolkkonen. Hän eritteli siinä erilaisia vuorovaikutusmalleja, joiden kautta uskon ja tieteen suhdetta on historiallisesti hahmotettu.
Eräs malleista on Jolkkosen mukaan niin sanottu konfliktiteesi, joka varsinkin uusateismin vaikutuksesta on saanut uutta tuulta purjeisiinsa viimeisen vuosikymmenen aikana. Teesin mukaan uskonto ja tiede ovat väistämättömässä konfliktissa toistensa kanssa ja tieteenhistoria todistaa tästä.
Jolkkonen totesi, että konfliktinäkemyksen ovat alan tutkijat kuitenkin todenneet historiallisesti virheelliseksi.
Konfliktiteesin lisäksi yksi malleista on Jolkkosen mukaan erillisyysmalli, joka sekin on hänestä ongelmallinen. Mallissa uskonto ja tiede edustavat kokonaan erillisiä tiedon aloja, jotka eivät koskaan kohtaa. Kyseisen näkemyksen ovat tulleet omaksuneeksi esimerkiksi monet liberaaliprotestantismin edustajat. Näin he ovat yrittäneet välttyä joidenkin luonnontieteilijöiden teologiaa vastaan suuntaamalta kritiikiltä.
– Erillisyysmallin houkutus on, että siinä teologia pääsee suojaan ja gettoon, mutta samalla se saa mitä tilaa: elämää getossa erillään muusta todellisuudesta.
Lopulta Jolkkonen päätyi suosittelemaan mallia uskon ja tieteen vuoropuhelusta. Siinä hänestä näiden tiedon alojen erot tunnustetaan, mutta niiden välillä vallitsee dialogi.
Tiedeusko kirvoitti erimielisyyttä
Professori Valtaoja yhtyi Jolkkosen kritiikkiin konfliktiteesiä ja erillisyysmallia kohtaan ja piispan tavoin kannattaa vuoropuhelua uskonnon ja tieteen välillä.
– Samasta maailmastahan me loppujen lopuksi puhumme ja väitteet siitä ovat olemassa ja testattavissa, Valtaoja totesi.
Valtaoja kuitenkin kiinnitti huomiota Jolkkosen konfliktinäkemyksen yhteydessä esille nostamaan käsitteeseen ”tiedeusko”, josta Valtaoja ei terminä pidä. Jolkkonen esityksessään kuvasi tiedeuskon näkemykseksi, jossa esimerkiksi monia etiikan alan kysymyksiä pidetään filosofian ja teologian sijasta luonnontieteen alaan kuuluvina. Agnostikoksi itsensä lukeva Valtaoja kritisoi termiä, ja sanoi, ettei ole tavannut montaakaan tiedeuskovaista tieteen maailmassa.
– Toisaalta jos tiede määritellään siten, että se koostuu selville saaduista tosiasioista, niin silloin tiedeusko sanana tarkoittaa vain sitä, että uskoo asioihin, jotka ovat totta.
Joensuun Veritas Forumin järjestivät yhteistyössä Karjalan teologinen seura, Joensuun Evankeliset opiskelijat sekä Suomen OPKO. Keskustelua moderoi Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä.
Veritas Forum Finland on verkosto, joka järjestää keskusteluja elämän suurista kysymyksistä, kuten elämän tarkoituksesta, kärsimyksen ongelmasta sekä uskon ja tieteen suhteesta. Joensuun Veritas Forum oli syksyn foorumeista viimeinen. Muissa foorumeissa ovat keskustelleet toistensa ja yleisön kanssa esimerkiksi professorit Janne Saarikivi ja Kari Enqvist Turun yliopistossa, piispa Matti Repo ja Tampereen uuden yliopiston rehtori Mari Walls Tampereen yliopistossa sekä dosentti Timo Junkkaala ja kirjailija-ohjaaja Juha Hurme Jyväskylän yliopistossa.
Keskustelut tallennetaan ja ne ilmestyvät katsottaviksi Veritas Forum Finlandin YouTube-kanavalle viimeistään muutaman viikon viiveellä.
