Kirjoittanut
– Seurakunta hengellisesti on nimenomaan jumalanpalvelukseen ja sen ympärille kokoontuva yhteisö, painotti Jari Jolkkonen Radio Deissä Piispan kyselytunnilla.
Savon Sanomien toimituspäällikkö Riitta Raatikainen toi esiin etenkin pienten seurakuntien jäsenten pelon siitä, että tiukkojen taloustilanteiden myötä kirkkorakennuksista luovutaan ajan saatossa. Jolkkosen mukaan hallinnollisten rakenteiden tehtävänä on palvella sitä, että kirkot säilytetään ja niissä toimitetaan jumalanpalveluksia.
Kuopion piispa on pienten seurakuntien kannattaja:
– Kaikki tutkimukset ja kokemukset osoittavat, että pienet seurakunnat ovat hengellisesti ja toiminnallisesti aktiivisimpia ja vireimpiä.
Ihanteellista hänen mukaansa olisi, jos seurakunta saisi palkattua viisi työntekijää: kirkkoherran, kanttorin ja diakonin, jotka ovat kirkkolain mukaan pakollisia, sekä lisäksi yhden toimisto-/hallintotyöntekijän ja kasvatuksen ammattilaisen. Muut työt voidaan hoitaa vapaaehtoisten voimin.
Jari Jolkkonen kuitenkin tiedostaa, että pienet seurakunnat ovat kaikkein köyhimpiä. Yhtenä ratkaisuna sekä kirkkorakennusten säilyttämiseen että työntekijäkysymyksiin hän näkee seurakuntayhtymät. Saman kunnan alueella olevat seurakunnat muodostavat seurakuntayhtymän ja kirkkolain mukaan yhtymän voivat muodostaa myös kahden tai useamman kunnan alueella olevat seurakunnat.
Seurakuntayhtymän kautta voidaan saavuttaa sekä pienen että suuren talon edut. Yhtymään liittyminen voi olla eduksi pienelle seurakunnalle tietyin edellytyksin: yhtymän on oltava riittävän kevyt, se ei saa ottaa liikaa valtaa, vaan sen tulee ymmärtää, että se on seurakuntien tukiorganisaatio ja palvelija.
Kohtaamisessa avain jäsenten säilyttämiseen
Kirkon jäsentilastot julkaistiin juuri. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon liitytään, mutta eroavien määrä on edelleen suurempi. Tilastot näyttävät melko samanlaisilta, kuin viime vuosina. Jari Jolkkonen uskoo, että suurin erobuumi on ohi. Vaikka yhä erotaan, liittyminenkin on lisääntynyt.
– Pitää hyväksyä se, että ne ihmiset voivat jättää kirkon jäsenyyden, jotka kokevat, että kirkolla ei ole mitään annettavaa, tai se ei ole merkityksellinen heidän elämässään. Mutta sille ei pidä alistua, totesi Jolkkonen.
Hänen mukaansa ei riitä, että pyöritetään vain perustoimintoja, vaan kirkko pitää tehdä merkitykselliseksi jäsenille. Samalla pitää etsiä uusia jäseniä ja houkutella takaisin kotiin niitä, jotka ovat kodista karanneet.
– Se vaatii sitä, että ihmiset ovat tekemisissä seurakunnan kanssa lapsesta vanhuuteen saakka. Kohtaamisen pintoja pitää lisätä.
Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä nosti esiin, että kastettuja kirkosta eronneita on paljon. Miten kirkko voisi lähestyä kastettujen joukkoa, jotka eivät ole kirkon jäseniä?
– Kirkko lähtee Jumalan armon ajatuksesta, että Jumalan armon yhteyteen otetaan jo pieni lapsi kasteessa. Siinä oikeastaan tämä ajatus ja oppi Jumalan ilmaisesta armosta on kaikkein konkreettisin, kun lapsi otetaan Jumalan yhteyteen ja samalla kristittyjen yhteyteen eli kirkkoon.
Jari Jolkkonen halusi muistuttaa, että kirkon jäsenenä voi olla etsivä, epäilevä, kompuroiva ja arka. Hän pitää Augustinukselta ja Lutherilta nousevaa ajatusta siitä, että kirkko on syntisten sairaala ja parannettavien majatalo.
– Samalla pitää tehdä kirkon jäsenille selväksi, että jos haluaa olla kristittynä, siihen kuuluu, että eletään hengellistä elämää yhdessä yhteisössä, eli kirkossa, painotti Jolkkonen.
Radio Dein Piispan kyselytunnilla toimittajat haastavat vuoron perään kirkon piispat. Ensimmäisenä vieraana oli Kuopion piispa Jari Jolkkonen. Seuraavan kerran Radio Deihin tentattavaksi saapuu Helsingin piispa Irja Askola keskiviikkona 8.2. klo 9.
Lue lisää Jolkkosen vastauksia ja kuuntele Piispan kyselytunti kokonaisuudessaan täältä.
