Valtaosa riiston uhreista on yksinäisiä.
Päivät kuluvat kotona neljän seinän sisällä. Vaikka vuosia jatkunut hyväksikäyttö on nyt ohi ja oikeusprosessi meneillään, traumat hallitsevat yhä elämää. Edessä on pitkä taival kohti normaaliarkea.
– Valtaosa tunnistetuista ihmiskaupan uhreista on yksinäisiä, toteaa Vapauta Uhri ry:n toiminnanjohtaja Pia Rendic.
– He ovat pääasiassa kotona eikä heillä ole sosiaalisia verkostoja.
Tähän asti ihmiskaupan uhreille ei Suomessa juuri ole ollut tarjolla psykososiaalista tukea. Apu on pääsääntöisesti ollut rikosprosessiin pohjautuvaa palvelunohjausta tai asumisjärjestelyihin ja toimeentuloon liittyviä tukitoimia.
Tilanteeseen saadaan syksyllä parannus: Vapauta Uhri ry ja Diakonissalaitos aloittavat yhteistyön psykososiaalisen tuen tarjoamiseksi ihmiskaupan uhreille. Syyskuussa käynnistyy kaksi vertaistukiryhmää, jotka kokoontuvat viikoittain. Kumpaiseenkin voidaan ottaa 10–15 ihmistä. Ryhmistä toinen on suunnattu seksiperäisen ja toinen työperäisen ihmiskaupan uhreille.
Vertaistukiryhmät palvelevat niitä, jotka asuvat jo omillaan mutta tarvitsevat edelleen paljon tukea. Ryhmien vetäjänä toimii Hanna Skyttä.
Suunnitelmissa on myös päiväkeskustoiminnan käynnistäminen, mikäli tarvittava hankerahoitus saadaan. Tavoitteena olisi aloittaa toiminta vuoden 2021 aikana.
Päiväkeskuksessa olisi toimintaa viitenä päivänä viikossa. Vertaistukiryhmät jatkaisivat osana sitä, ja lisäksi tulisi kuntouttavaa työtoimintaa ja psykososiaalista tukea laajemmassa mittakaavassa.
– Mikään taho ei tarjoa tämäntyyppistä tukea, kuten apua tunteiden käsittelyyn, vihanhallintaan, elämänhallinnallisia taitoja, jotka tukevat uhreja paluussa takaisin yhteiskuntaan, sanoo Pia Rendic.
Tulijoita ohjataan vertaistukiryhmiin yhteistyössä rikosuhripäivystyksen ja ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän kanssa.
Suomessa ihmiskaupan uhreja tunnistetaan jatkuvasti enemmän. Tällä hetkellä ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän avun piirissä on yli 800 henkilöä, mikä on
enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Heistä 228:n kohdalla on kyse seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja 221:n kohdalla työvoiman hyväksikäytöstä.
Tilastossa näkyvät vain avun piirissä olevat tapaukset. Seksiperäisen ihmiskaupan uhreja on paljon vaikeampi tunnistaa kuin työperäisen ihmiskaupan uhreja.
– Suomessa on hyvä työlainsäädäntö, ja epäilyt pomppaavat helpommin silmille, Rendic kommentoi työperäisen ihmiskaupan tapauksista.
– Seksiperäinen ihmiskauppa on enemmän piilossa esimerkiksi yksityisissä asuinhuoneistoissa.
Viime vuosina on ruvettu tunnistamaan myös näitä tapauksia enemmän.
Ihmiskaupan uhreissa on Suomessa sekä naisia että miehiä.
Naiset muodostavat valtaosan seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän ihmiskaupan sekä pakkoavioliittojen uhreista. Lisäksi naiset ovat edustettuina lähes kaikissa muissakin ihmiskaupan muodoissa. Työperäisen ihmiskaupan uhreista suurin osa on miehiä.
– Miehet ihmiskaupan uhreina ovat vähän unohdettu ryhmä. Apua ja tukimuotoja on heille maailmalla paljon vähemmän kuin naisille.
Työperäinen ja seksiperäinen ihmiskauppa eroavat monella tavalla toisistaan, mutta kumpikin jättää syvät jäljet uhriin.
– Jos puhutaan siitä, mitä vapaudenriisto – prostituutio tai pakkotyöhön alistaminen – ihmiselle merkitsevät, niin posttraumaattinen stressireaktio seuraa molemmista.
Suomessa apu uhreille on ollut pääasiassa rikosprosessiin pohjautuvaa.
– Sitä on kritisoitu Suomessa paljon. Pitäisi pystyä tarjoamaan apua, vaikka uhri ei haluaisi käynnistää oikeusprosessia.
Korona vähensi seksin ostoa
Koronapandemialla on ollut vaikutuksia myös ihmiskauppaan. Liikkumisrajoitukset ovat hillinneet ihmisten kuljetusta maasta toiseen. Tällä on ollut ehkäisevä vaikutus. Pandemian aikana eri puolilla maailmaa myös seksin osto on vähentynyt.
– Kansainväliset järjestöt ovat todenneet sen romahtaneen, kertoo Pia Rendic.
– Tässä nähdään, kuinka radikaalisti seksin myynti on vähentynyt, kun ostajat eivät ole päässeet liikkeelle.
– Korona on osoittanut, että ilman ostajia ei olisi seksiperäisen ihmiskaupan uhreja. Ostajat luovat markkinat.
Parittajien armoilla olevien tilanne kuitenkin on voinut huonontuakin, kun seksin osto on vähentynyt.
– Moni on nähnyt nälkää, koska heille ei ole annettu rahaa.
Tällaiseen tilanteeseen joutuivat keväällä tuhannet prostituutioon pakotetut nigerialaisnaiset Italiassa, paljastaa The Guardian.
Koronapandemia on johtanut monissa maissa köyhyyden lisääntymiseen. Tämä puolestaan on voinut heikentää ihmiskaupan uhrien tilannetta ja myös houkutella uusia uhreja.
Porno ja ihmiskauppa ovat vahvasti liitoksissa. Pandemian aikana pornon käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti – eräällä pornosivustolla päivittäisten vierailijoiden määrä kohosi maaliskuussa 120 miljoonasta 134 miljoonaan.
(IT)
