Kirjoittanut
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2019 pudottaa järjestörahoituksen alle seitsemään prosenttiin kehitysyhteistyöstä. Vuonna 2015 kehitysyhteistyöjärjestöjen osuus rahoituksesta oli 14,2 prosenttia.
Järjestöjen osuutta kehitysyhteistyön kokonaismäärärahoista ollaan kaventamassa. Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksessä järjestöjen osuus on jäämässä alle seitsemään prosenttiin. Tämä on pohjalukema kahteenkymmeneen vuoteen. Kokonaismäärärahoja kehitysyhteistyön osalta on esitetty nostettavaksi 0,41 prosenttiin, joka sinänsä on hyvä kehitys. Järjestöjen osuus näyttää vakiintuneen 65 miljoonaan euroon.
Järjestöjen osuus kehitysyhteistyöstä jatkaa laskuaan ja on alimmillaan sitten vuoden 2002 – ja putoaa ensimmäistä kertaa lähes kahteenkymmeneen vuoteen alle seitsemän prosentin. Vielä 2015 kehitysjärjestöjen osuus kehitysyhteistyöstä oli 14,2 prosenttia.
Nykyisen hallituksen leikkaukset tulivat tunnetuksi koko kehitysyhteistyökentälle vuonna 2015, jolloin moni kristillinen toimija joutui leikkaamaan työtään ankaralla kädellä. Esimerkiksi Fidalle vuoden 2015 leikkaukset olivat raju isku.
– Niiden vuoksi jouduimme päättämään useita kehitysmaahankkeita ennenaikaisesti. Lisäksi olimme pakotettuja irtisanomaan useita työsuhteita. Äkkisopeutuminen uuteen tilanteeseen oli henkilöstölle kuormittavaa, kertoo Fidan kehitysyhteistyötiedottaja Päivi Simi-Kim.
Alkujysäyksen jälkeen tilanne lähti hitaasti kehittymään parempaan päin järjestörahoituksen palautumisen myötä. Kehityssuuntana näyttäisi olevan silti, että tukea suunnataan entistä enemmän yrityksille ja kansainvälisille toimijoille.
– Tilanne on erikoinen, sillä kehitysyhteistyötä tekevät järjestöt, kuten Kylväjä, ovat saaneet työstään ja ammattimaisuudestaan jatkuvaa kiitosta eri tahoilta. Korkealuokkainen osaaminen, sen kehittäminen kotimaassa ja hyödynsaajien kohdemaissa ei ole valunut hukkaan, toteaa Kylväjän kehitysyhteistyökoordinaattori Juri Veikkola.
Päivi Simi-Kim on samoilla linjoilla.
– On surullista, että vaikka suomalaisten kansalaisjärjestöjen työ on todettu erittäin tulokselliseksi ja kustannustehokkaaksi kehitysyhteistyöksi, sen osuus Suomen kehitysyhteistyön rahoituksesta on laskenut viime vuodet.
Simi-Kimin mukaan hallituksen politiikka on aiheuttanut vaikeuksia kotimaan kansalaisjärjestöille. Äkillisillä hankkeiden lopetuksilla on myös ollut suomalaisten uskottavuutta kehitysmaiden kumppanien silmissä heikentävä vaikutus.
– Vielä on aikaista spekuloida millaisia pitkäaikaisvaikutuksia rahoituksen kaventumisella järjestösektorilla tullaan näkemään, Juri Veikkola pohtii.
Tuen suuntaaminen enemmän yrityksille ja kansainvälisille toimijoille mietittää järjestötoimijoita.
– Kun tukea kohdistetaan yrityksille, se ei useinkaan vielä suoraan saavuta maailman kaikista heikoimmassa asemassa eläviä ihmisiä, joista suurin osa on lapsia tai esimerkiksi konfliktien uhreja. Järjestöjen hankkeissa suoria hyödynsaajia ovat juuri he, joiden tilanne on kaikista akuutein, Päivi Simi-Kim sanoo.
