Kirjoittanut
Ison sijoittajan löytäminen kristilliselle yhteisöhankkeelle näyttää olevan hankalaa.
Järvenpääläisellä Pirjo Ruudulla on alkamassa uusi elämänvaihe. Ruutu, 75, on muuttanut Järvenpään Lepolaan valmistuneeseen Elovainio-kortteliin, joka valmistui muuttokuntoon uusille asukkaille joulukuussa.
– Tässä iässä muuttaminen on jo raskasta, Ruutu kuvailee sisustaessaan uutta kotiaan.
– Vanhan kodin raivaustyö oli melkoinen urakka. Onneksi olen saanut apua.
Elovainio-kortteli on osa kristillisenä asuinalueena tunnettua hanketta, jossa Keski-Uudenmaan kristillisen koulun ja päiväkodin tuntumaan rakennettiin uusia asuntoja, joista valtaosaan on ollut tarkoitus saada asukkaiksi kristittyjä vanhuksia ja perheitä.
Tavoitteena oli tarjota yhteisöllistä kristilliseen arvomaailmaan perustuvaa asumista. Hankkeen moottorina toimiva yhteiskristillinen Laiho ry on ollut suunnitteluvaiheessa mukana luomassa puitteita yhteisöllisyyden muodostumiselle kortteliin.
Rakennuttajana hankkeessa on toiminut Master Kodit Oy.
Viime kesänä hanke kohtasi vaikeuksia, kun Elovaininon asunnot eivät käyneet kaupaksi niin hyvin kuin ennakkopöhinän perusteella olisi voinut kuvitella.
– Kristillisistä piireistä ei tullut ostajia niin paljon kuin ennakoitiin. Hankkeesta oltiin kiinnostuneita, ja oli oletettavissa, että kristittyjä perheitä olisi ollut tulossa enemmän. Isompaa sijoittajaa ei kuitenkaan löytynyt, Laiho ry:ssä hankkeen alkuvaiheessa toiminut aktiivi ja myös itse sijoittajana mukaan lähtenyt Tiia Lehtonen kertoo.
– Vuokralle tulijoita olisi kyllä jonoksi asti.
Master Kodit päätyi muuttamaan alueen markkinointia kesällä.
– Elovainiota on myyty nyt aivan tavallisena taloyhtiönä, myyntipäällikkö Annamaria Helander kertoo.
– Kesällä koteja oli myyty alle kymmenen, nyt myytyjä asuntoja on jo 32 kaikkiaan viidestäkymmenestä asunnosta.
”Vuokralaiseksi tulijoita olisi kyllä, mutta varsinaisia asunnonostajia vähemmän.”
Laiho ry kyllä kartoitti etukäteen kiinnostusta Elovainioon kristillisissä piireissä.
– Sitä emme tutkineet tarpeeksi hyvin, onko kiinnostusta nimenomaan ostaa korttelista asunto vai onko kiinnostusta lähinnä vuokra-asumiseen, hallituksen jäsen Hanna-Leena Forsman sanoo.
Laiho tavoittelee alueelle hengellistä toimintaa, jota tulisivat järjestämään seurakunnat yhdessä ja erikseen.
– Tämä tukee niin lähialueen kuin laajemmin tarkasteltunakin seudun kristittyä väestöä.
Koulu ja päiväkoti nähdään yhä toiminnan mahdollistajina, vaikka Elovainion korttelista ei tällä haavaa syntynyt sellaista kristillistä yhteisöä kuin alun perin kaavailtiin.
– Vuosi sitten kokosimme laajasti Keski-Uudenmaan seurakuntien johtajistoa kuulemaan hankkeesta ja virittelemään ajatusta siitä, olisiko yhteisöillä halukkuutta toimia alueella.
Lepolan alue on rakentunut aivan viime vuosina, ja se on osoittautunut vetovoimaiseksi perheille.
– Hengellinen toiminta on tässä yksi puoli, harrastetoiminta omansa. Erilaisille harrastepiireille löytyy koululta tiloja, Keski-Uudenmaan kristillisen koulun vs. rehtorina toimiva Forsman kertoo.
– Yksi tärkeä osuus tässä voisi olla myös sukupolvien välinen kohtaaminen. Lapset voisivat järjestää koululla ja päiväkodilla jotain, mitä alueen senioreita ja muita asukkaita kutsuttaisiin katsomaan. Tai asukkaat voisivat tulla oppitunneille kertomaan omista lapsuus- ja nuoruusvuosistaan, ja esimerkiksi opettamaan jotakin perinnetaitoa.
Muuttokuormaansa purkava Pirjo Ruutu suhtautuu innostuneesti mahdollisuuteen olla tekemisissä alueen lasten ja nuorten kanssa. Hän oli mukana suunnittelemassa Järvenpään kristillispohjaista hoiva-asumista jo 25 vuotta sitten. Nyt Ruutu itse on yksi ensimmäisistä Elovainion asukkaista.
– Tämä koko hanke on ihana kudelma erilaista osaamista ja johdatusta, käsityönopettajana aikanaan toiminut Ruutu kuvailee.
– Tällaiset asiat menevät eteenpäin Jumalan aikataulujen mukaan. Teemme sen, mikä meille suodaan tehtäväksi. Itse puskemalla asiat eivät mene eteenpäin.
”Inhimilliset asiat tulevat vastaan”
Kiinteistönvälitysyrittäjä Hannu Salo katsoo, että ostaakseen useampia asuntoja Elovainion kaltaisesta taloyhtiöstä kristityn varakkaan sijoittajan tulisi olla hyvin sitoutunut hankkeen arvoihin ja tavoitteeseen.
– Tässä tulevat ihan sellaiset inhimilliset asiat vastaan, että vanhuksille tehtävissä vuokrasopimuksissa riski vuokrasuhteen päättymisestä jo pian on melko suuri.
Salo painottaa, ettei hän halua kritisoida Järvenpään hanketta, vaan toteaa ”ajatuksen olevan hieno mutta vaikeasti toteutettava”.
– Tavallisesti asuntosijoittaja etsii asunnolle seitsemän kahdeksan prosentin tuottoa. Tällaisessa hankkeessa voi helposti syntyä tyhjiä kuukausia uutta vuokralaista etsiessä.
– Jonkin verran kristitty sijoittaja varmaankin on valmis tuotto-odotuksestaan tinkimään tämänkaltaisessa hankkeessa. Kun tuotto painuu alle viiden prosentin, niin kyllä siinä alkaa porukka kuitenkin jo rajautua melko paljon.
– Ei-sijoittaja ajattelee usein niin, että kunhan vain saadaan talo pystyyn, niin homma on siinä. Sijoittajan näkökulmasta kaikki alkaa vasta rakennuksen valmistumishetkellä, Hannu Salo kuvailee. (AT)
