Kirjoittanut
Lahtelainen Joutjärven seurakunnan pitkäaikainen työntekijä Jari Koskinen oli elämänsä kunnossa, kun hän häämatkalta palattuaan sai tietää sairastuneensa luuytimen plasmaverisyöpään, josta ei voi parantua.
Radio Dein studion nojatuoliin istahtaa rento ja hyväntuulinen herrasmies. Päällepäin ei osaisi arvata, että viimevuodet ovat olleet kirjaimellisesti taistelua elämästä. Sairaus ja hoidot ovat olleet raskaita, ja niiden jäljet näkyvät ja tuntuvat miehessä. Multippeli myelooma eli luuytimen plasmaverisyöpä on vaiheessa, jossa jokainen helpompi päivä otetaan ilolla vastaan.
Sairautta on hoidettu sytostaateilla ja kahdella kantasolusiirrolla, mutta tammikuussa 2022 näytti jo hetken aikaa siltä, että taistelu päättyy. Lääkehoidot ja lukemattomat rukoukset ovat kuitenkin auttaneet, ja tätä kirjoittaessa Jari Koskinen on vielä rajan tällä puolen, kiitollisena jokaisesta päivästä.
Millaiset tapahtumat edelsivät diagnoosia?
Ennen diagnoosin saamista Koskinen oli sairastanut vuoden aikana kahdeksan hengitystiealueen infektiota, ja loppukesästä 2017 alkanut oksentelemaan tasaisin väliajoin. Kaiken lisäksi tätä edelsi altistuminen sisäilmaongelmille edellisessä työpaikassa 2000-luvun alussa.
Kesällä 2017 Jari Koskinen remontoi omakotitaloa, johon he muuttaisivat yhdessä nykyisen puolisonsa kanssa naimisiin menon jälkeen.
– Talossa oli pieni aavistus kosteusongelmista, ja purin kaikki kosteat tilat ja ajattelin, että nyt rakennetaan ja remontoidaan ne ihan uusiksi. Kesken remontoinnin kuvioihin tuli mukaan oksentelu.
– Ajattelin, että se johtui rakennuspölyistä, mutta nyt jälkeenpäin tiedän, että syöpä vaikutti vointiini jo silloin. Olin todella väsynyt ja kuntoni romahti. Kaikki laitettiin kuitenkin rakentamisen piikkiin ja sanottiin, että olen vain todella väsynyt.
Oksentelu jatkui myös tuoreen avioparin häämatkalla Pariisissa ja Koskiset päättivät, että Suomeen palattuaan on pakko mennä työterveyslääkäriin.
”Kaikki laitettiin kuitenkin rakentamisen piikkiin ja sanottiin, että olen vain todella väsynyt.”
– Lääkäri sanoi, että nyt on vähän huonoja uutisia, kun laboratoriotutkimukset olivat tulleet. Olo oli huolestunut. Minulla epäiltiin ensin munuissairautta, kohollaan olleen krea-arvon takia.
Päijät-Hämeen keskussairaalassa diagnoosi kuitenkin tarkentui. Tuloksena oli luuytimen plasmaverisyöpä.
– Istuin hoitosängyssä ja vieressäni seissyt puolisoni Tuija putosi uutisen kuultuaan maahan. Tuija tuli sairaalasänkyyn makaamaan ja minä nousin ylös.
Tiedonjanoinen potilas alkoi selvittää, minkälaisen sairauden kanssa ollaan tekemisissä. Luuydinnäytteen jälkeen luokitukseksi tuli kolmesta vaihtoehdosta keskimmäinen taso – ei vaikein, mutta ei helpoinkaan.
– Luuytimessäni on kromosomimutaatio, joka on arvaamaton ja muuntautuva. Tammikuussa meinasin kuolla, kun syöpä yhtäkkiä mutatoitui ja muuttui.
Kevytketjuproteiinien arvo oli useita tuhansia, kun sen pitäisi olla alle sata.
Millainen on ennuste elinajanodotteen ja syövän etenemisen suhteen?
– Jatkoajan jatkoaikaa tässä eletään. Elän päivä kerrallaan ja iloitsen jokaisesta hetkestä, jota saan tällä hetkellä elää. Urheilumiehenä iloitsen Suomalaisten menestyksestä eri lajeissa kuluneen vuoden aikana ja James Bond -elokuvien fanina siitä, että pääsin näkemään viimeistä (Daniel Craigin roolisuorituksena) Bondia – olen nähnyt sen nyt jo neljä kertaa.
Yksi isoimmista oivalluksista sairauden keskellä on ollut ymmärrys kärsimyksen yksilöllisyydestä.
– Ei me voida vertailla toistemme kärsimystä, se on aina subjektiivista. Kunnioitus toisen kärsimykseen ja kärsimyksen kokemukseen on äärettömän tärkeää. Tiedän, että Jumala suhtautuu niin meihin, kun me kärsimme, Hän on hyvin hienotunteinen kokemamme kärsimyksen suhteen.
Jari Koskinen kokee saaneensa Jumalan hyvyyttä osakseen läpi elämänsä, monien kärsimystensä keskellä ja kokeekin esimerkiksi Jobin tarinan kanssa samanlaisuutta.
– Tämä [syöpäsairaus] on vain kruununa ikään kuin tähän loppuun ja tiedän, että Jumala on silti hyvä Jumala. Tiedän myös, että niin suuri, ihmeellinen, rakastava ja armollinen Jumala on, että hän kestää epäilyni ja kiukutteluni ja saan olla turvallisin mielin. Se vapauttaa tilaa näkemään mitä kaikkea hyvää ympärilläni on.
– Olen saanut elää upean elämän, minulla on ihania lapsia ja lapsenlapsia, upeita ystäviä lukematon määrä, jotka ovat tukeneet minua tämän sairauden keskellä. Minulla on ollut upea työ, jossa olen saanut palvella Jumalaa, seurakuntaa ja nuoria. Paljon lähtee asenteesta.
– Elämässä suurin löytö on ollut se, että elämä on elämäkeskeistä, ei kärsimyskeskeistä.
”Ei me voida vertailla toistemme kärsimystä, se on aina subjektiivista. Kunnioitus toisen kärsimykseen ja kärsimyksen kokemukseen on äärettömän tärkeää.”
Jari Koskisen tarina on saatu myös kirjan kansien väliin. Teos kantaa nimeä Sydämen muotoinen peruna – syöpäsairaan päiväkirja. Kirja on Jari Koskisen esikoisteos. Kirjassa käydään päiväkirja-muotoisena läpi tapahtumia ja tuntoja 2020 keväältä 2022 kevääseen asti.
Jari Koskinen vieraili Radio Dein Herätys-aamulähetyksessä 31.5. Voit kuunnella haastattelun kokonaisuudessaan alla olevan linkin kautta löytyvästä ohjelmalistauksesta (haastattelu alkaa kohdasta 1:53:03). Toimittajana Matias Villberg.
