Ruoka-apua tarvitsevien suomalaisten määrä kasvaa.
Viime vuonna seurakuntien ovelle kolkutettiin ruoka-avun toivossa 175 000 kertaa. Seurakuntien 250 jakelupisteen kautta jaettiin yhteensä 600 000 kiloa elintarvikkeita. Määrä on 40 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.
Elintarvikeapua välitetään ruokapaketteina sekä seurakuntien valmistamina aterioina. Viime vuonna jaettiin yli 87 000 ruokakassia. Tarjottujen aterioiden määrä oli reilut 88 000.
– Alun perin Yhteisvastuukeräysvaroilla käynnistetyn ruokapankin piti olla pankki, jota ei pitänyt perustaa. Tätä nykyä seurakuntien jakama ruoka-apu on kuitenkin valitettavasti selviytymiskeino yhä useammalle suomalaiselle, sanoo Yhteisvastuun keräysjohtaja Tapio Pajunen.
– Apua hakevien joukkoon kuuluu laman vuoksi ahdinkoon joutuneita ihmisiä, mutta myös heitä, jotka ovat tulleet täysin riippuvaiseksi alun perin hätäavuksi tarkoitetusta ruoasta.
Ensimmäiset ruokapankit käynnistettiin vuonna 1995. Seurakunnat oppivat paljon 1990-luvun alun lamasta ja ovat nyt osanneet varautua hyvin avuntarpeen kasvavaan määrään. Tietyillä alueilla niukkuus on ollut arkipäivää jo pitkään, mutta nyt ruoka-avun piiriin ovat tulleet myös perinteiset vauraat alueet Etelä-Suomessa. Toimintaa koordinoi Kirkkopalvelut.
Koteihin ruokaa huhtikuussa
Ruoan jakelu on tärkeä osa seurakuntien sosiaalista työtä, ja sitä tehdään yhteistyössä muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Ruoka-avulla on myös vahva yhteisöllinen ulottuvuus. Ateriahetkiin osallistuminen tarjoaa yksinäisille mahdollisuuden kohdata toisia, kenties yhtä yksinäisiä ihmisiä.
Seurakuntien työntekijät vievät elintarvikkeita kotikäyntien yhteydessä myös liikuntarajoitteisille vanhuksille sekä alueille, joihin on heikot julkiset liikenneyhteydet. Vuoden 2010 elintarvikejakelu käynnistyy huhtikuussa. Jaettavaksi on tulossa reilut 700 000 kg ruokaa. (KT/Tuulikki Terhemaa)
