Johanna Tampio on toiminut Fidan kummina jo reilun kymmenen vuoden ajan. Hän haluaa olla mukana rakentamassa lapsille parempaa tulevaisuutta.
Johannan lapsuudenkodin jääkaapin ovessa oli kuva lapsesta. Se oli hänen äitinsä kummilapsen kuva. Äiti pyysi välillä tyttäreltään apua, kun hän halusi kirjoittaa lapselle englanniksi kirjeen tai kortin. Johannan vanhemmat toimivat myös tukiperheenä sijoitetuille lapsille.
– Sieltä tuli ajatus, että mulla olisi antaa aikaa jollekin lapselle, kun mulla ei ole omia lapsia. Vuonna 2009 aloitin intialaistaustaisen lapsen tukihenkilönä. Tällä hetkellä mulla on kaksi tukiperhelasta, joita tapaan kerran kuukaudessa yhden viikonlopun ajan, Johanna kertoo.
Seuraavana vuonna hän alkoi toimia myös Fidan kummina. Johannan jääkaapin ovessa on nyt hänen kummipoikansa, 9-vuotiaan intialaisen Deepakin kuva.
Intian slummien lasten kohtalot koskettivat
Nelikymppinen Johanna on toiminut pitkään lapsiin erikoistuneena sairaanhoitajana. Pari viime vuotta on vierähtänyt töissä Helsingin uuden lastensairaalan päivystyksessä.
– Lapset ovat olleet aina sydämelläni. Teen työtä lasten parissa, mistä varmaan myös kumpuaa halu auttaa heitä ja olla mukana lähetystyössä, nainen pohtii.
Vuonna 2009 Johanna lähti Fidan kautta puoleksi vuodeksi kehitysyhteistyöharjoittelijaksi Jordaniaan. Hän osallistui terveydenhoidon kehittämiseen Irakista tulleiden pakolaisten toimintakeskuksessa. Lisäksi hän toimi ohjaajana ja ensiapuvastaavana lastenleirillä.
Fidan työ tuli harjoittelun kautta Johannalle tutummaksi ja hän rohkaistui ryhtymään kummiksi. Nainen tiesi heti, että haluaisi kummilapsen Fidan kautta.
– Koin Fidan läheiseksi, sillä se oli mulle helluntaiseurakuntaan kuuluvana jo entuudestaan tuttu järjestö. Tiesin, että Fida tekee tosi hyvää työtä eri maissa yhdessä paikallisten ihmisten kanssa. En oikeastaan edes miettinyt muita vaihtoehtoja, Johanna kertoo.
Intialaisen lapsen kummiksi ryhtyminen tuntui naisesta luontevalta, koska hän toimi jo tukihenkilönä intialaistaustaiselle lapselle Suomessa. Fidan kummilapset olivat tuolloin Maharashtran maaseutukylissä asuvia köyhien perheiden lapsia.
– Mua kosketti se, että nämä lapset asuivat slummialueilla. Ajattelin, että heidän elämänlaatuaan pitää parantaa. Halusin tukea heitä.
Aiemmin Johannalla oli Fidan kautta kummilapsina kaksi intialaista tyttöä ja yksi poika. Hänen nykyinen kummilapsensa Deepak asuu Udaipurin seudulla. Hän käy viidettä luokkaa ja menestyy opinnoissaan. Deepakin haaveammatti on opettaja. Johannan kummilapsina aiemmin olleet tytöt puolestaan unelmoivat sairaanhoitajan ammatista. Johanna on iloinen siitä, että lapset uskaltavat haaveilla ammatista ja pyrkiä eteenpäin elämässään.
Muutama vuosi sitten Deepak askarteli kummilleen kauniin taideteoksen ja lähetti sen hänelle Suomeen. Johanna kohtasi jokin aika sitten iloisen yllätyksen, kun hän löysi Fidan kummiuutislehteä selaillessaan kuvan Deepakista askartelemassa samaa työtä, jonka hän oli kummilleen aikanaan lähettänyt.
Kummina mukana lähetystyössä
Johanna iloitsee siitä, että kummius on mahdollistanut hänelle lähetystyöhön osallistumisen Suomesta käsin.
– Nuorena ajattelin, että lähetystyö on sitä, että itse lähtee, ja on se halu ollut itselläkin lähteä jonnekin auttamaan ihmisiä. Mutta elämä on sitten vienyt omia polkujaan. Kummina voin olla osana maailmanlaajuista lähetystyötä. Voin antaa oman pienen panokseni, joka auttaa kummilastani ja koko hänen yhteisöään parempaan elämään.
Kummius on Johannan mielestä helppo tapa auttaa: Hänen tililtään menee tietty summa kerran kuukaudessa ja silloin tällöin hän saa Intiasta kirjeen, jossa kerrotaan kummilapsen kuulumiset.
– Lahjoittaminen on helppoa, kun se on säännöllistä. Sitä ei tarvitse aina miettiä. Lisäksi ainakin kerran vuodessa tulee kirje kummikohteesta. Ilahdun, kun kuulen, miten siellä menee. On hienoa, että pienelläkin avulla on iso merkitys kummilapseni ja hänen perheensä elämässä, kummi iloitsee.
Johannalle kummius on ollut palkitsevaa. Nainen kannustaakin kummiutta miettiviä tarttumaan toimeen. Hän tuo esiin, että Jeesus lupasi tulevaisuuden ja toivon kaikille ihmisille. Kummina jokainen voi olla mukana antamassa toivoa sellaisille lapsille, joilla ei sitä välttämättä muuten ole.
– Raamatussa sanotaan: ”Hän antaa tulevaisuuden ja toivon”. Kummina voin olla palapelin osana luomassa lapsille parempaa tulevaisuutta. Minusta Fida tekee juuri sitä, mitä Jeesus haluaa: antaa jokaisen ihmisen elämään toivoa hänen olosuhteistaan riippumatta.
Fidan Intian kummilapsiohjelma parantaa Udaipurin alueella asuvien lasten mahdollisuuksia päästä kouluun ja tarjoaa terveydenhoitajan kotikäyntejä. Perheille opetetaan hyvää hygieniaa käsien pesusta alkaen ja lasten äideille tarjotaan lukutaito-opetusta. Yhteisöjä koulutetaan myös lapsiavioliittojen vaaroista ja lasten oikeuksista. www.tulekummiksi.fi
