Kirjoittanut
Seurakunnanistutuksessa tarvitaan paitsi näkyä, myös konkreettisia askelia näyn toteuttamiseksi. Kansainvälisen seurakunnanistutusverkosto DCPI:n koulutuksessa opittiin missä tahansa sovellettavia istutusperiaatteita.
– Ei riitä, että on näky seurakunnanistutuksesta. Se täytyy laittaa konkreettisiksi asioiksi. Askeleissa näky on pilkottu niin pieniin palasiin, että niitä voi lähteä suoraviivaisesti toteuttamaan, toteaa Maarit Laamanen.
Laamanen osallistui elokuun puolessa välissä Tampereella Teopoliksessa seurakunnanistutuskurssille, jonka järjestivät kansainvälinen seurakunnanistutusverkosto DCPI (Dynamic Church Planting International) yhdessä Suomen Vapaakirkon kotimaantyön ja Suomen teologisen opiston kanssa. Intensiivikurssilla syvennyttiin istuttamisen eri vaiheisiin aina istutustiimin keräämisestä uuden seurakunnan lanseeraukseen.
Konkreettisia askeleita istuttamiseen
Kurssia opettivat DCPI:n norjalaiset kouluttajat Laura ja Øivind Labråten sekä Mikael Lewin. Labråtenit kertovat, että koulutuksen tarkoituksena on opettaa DCPI:n kehittämiä raamatullisia periaatteita, joita voi soveltaa missä päin maailmaa tahansa.
– Jumalan sana on tarkoitettu kaikille kansoille kaikilla historian hetkillä. Ensimmäinen periaate on, että Kristus on istuttamisen Herra, Laura Labråten selventää.
Labråtenit uskovat, että tehokkain evankeliointikeino on istuttaa uusia seurakuntia.
– Joskus odotamme ohjeita, vaikka ne ovat selkeästi Jumalan sanassa. Jokaisen seurakunnan pitäisi istuttaa uusia seurakuntia, Laura Labråten jatkaa.
Norjalaisen Evangeliehuset-seurakunnan pastori Mikael Lewin toteaa, että visio on seurakunnanistuttajalla, ja koulutuksessa prosessiin annetaan välineitä.
– Emme niinkään opeta sitä, miten tehdä, vaan annamme ideoita, hän tiivistää.
Istutus vahvemmin koulutustarjontaan
Vapaakirkon kotimaantyönjohtaja Sami Westerholm perustelee yhteistyötä juuri DCPI:n kanssa heidän opetustavallaan.
– He kouluttavat seurakunnanistuttajia käyttäen periaatteita, ei mitään valmista metodia, Westerholm sanoo.
Seurakunnanistutus tuodaan entistä vahvemmin osaksi Suomen teologisen opiston koulutustarjontaa niin, että jokainen seminaariopiskelija käy kurssin seurakunnanistutuksesta. Taustalla on Vapaakirkon Strategia 2030, jonka mukaisesti istutetaan 27 uutta seurakuntaa vuoteen 2030 mennessä. Westerholm korostaa, että ihmisten tavoittaminen evankeliumilla on istutuksen tärkein tavoite.
Kurssin 13 osallistujasta puolet tuli ulkomailta. Saksalainen Joshua Gilliland kiittelee sitä, että kurssi auttoi valitsemaan jo istutustiimiä ajatuksella.
– Ei valita ihmisiä vain täyttämään roolia, vaan toimimaan ryhmässä. Joskus katsomme pelkästään yksilöitä, mutta ryhmän tulee toimia sujuvasti yhdessä, hän mainitsee.
