Kirjoittanut
Päiväkeskus hiljenee, kun maankiertäjien joukko palaa takaisin rakkaittensa luokse. Onko Romanian ja Bulgarian hallitusten aika jo huolehtia omista kansalaisistaan?
Romanian romanit kerjäävät kadulla. Bulgarian romanit keräävät pulloja, Helsingin Kalliossa sijaitsevan Hirundo-päiväkeskuksen työntekijä Ralitsa Dimitrova valottaa eri maista saapuvien romanikiertäjien eroja.
Itäeurooppalaiset romanit puhuvat samaa kieltä, vaikka romanikieli – monen tulijan ainoa hyvin osaama kieli – on eri tavoin murteistunut eri maissa.
– Tapaan koko ajan esimerkiksi Bulgarian romaneja, jotka eivät puhu kunnolla bulgariaa. Suomalaiset eivät edes pysty kuvittelemaan, miten eristäytyneinä romanit Itä-Euroopassa elävät.
Helsingin Diakonissalaitoksen ylläpitämässä Hirundossa, viralliselta määrittelyltään ”liikkuvan väestönosan päiväkeskuksessa”, voi käydä suihkussa, pestä pyykkiä, laittaa ruokaa ja tavata lääkärin.
– Palvelut, kuten lääkärin vastaanotto, halutaan pitää aivan perus-tasoisina. Perusasioillehan ihmisellä on usein eniten tarvetta, Dimitrova sanoo.
Suurin osa romaneista on ortodokseja. Joukossa on myös helluntailai-sia, koska Itä-Euroopassa levinnyt herätys on koskettanut paljon juuri romaneja.
Ei rikollisuudelle
Hirundo-päiväkeskuksessa vietetään seesteistä iltapäivää. Keittiössä tuoksuu hyvältä, internetpisteessä joku päivittää Facebook-statustaan. Väkeä tuntuu olevan vähän.
– Suurin osa on lähtenyt takaisin kotimaahansa. Kuka joulun, kuka kylmien säiden vuoksi, Ralitsa Dimitrova sanoo.
Rikollisuus ei ole kuuma puheenaihe Hirundossa.
– Sanomme aina, ettei rikollisuutta hyväksytä, ja että rikosrekisteri tuhoaa mahdollisuuden elää Suomessa. Yritämme neuvoa hyvällä, Dimitrova sanoo.
– Ei täällä oikeastaan rikollisia edes näy. Eivät he sosiaalista apua kaipaa.
Kiertävät romanit on hierarkisesti jakautunut joukko. Alimmalla tasolla olevat kerjääjät, joita muun muassa Hirundo-keskus palvelee, pysyvät köyhinä rikollisten kerätessä voittoja.
Eikö työhaluisille romaneille olisi helpompaa asettua johonkin lämpimämpään maahan?
– Perinteisesti he ovatkin kyllä löytäneet paremmin työtä Kreikasta, Italiasta ja Espanjasta. Noissa maissa myös esimerkiksi rakentamisen kulttuuri sopii suomalaista paremmin romanien mentaliteetille, Dimitrova hymyilee.
– Nyt talouskriisissä työn saanti Etelä-Euroopassa on kuitenkin hankalaa.
Kansa ilman kotimaata
Mikä on se perusoivallus, joka suomalaisilta usein jää romanikerjäläisistä saamatta?
– Romanit ovat todellakin kansa ilman omaa maata. Me sanomme täällä, että menkää takaisin Romaniaan. Siellä sanotaan, että menkää takaisin Intiaan, Dimitrova sanoo.
– Eivät he ole kotonaan missään.
Eikö ole Romanian ja Bulgarian hallitusten asia huolehtia omista kansalaisistaan?
– Ei pelkästään heidän. Vastuuta on otettava laajemmin. Romanit ovat päätyneet laajoiksi yhteisöiksi itä-eurooppaan siksi, että lännessä heitä aikanaan jopa tapettiin joukoittain, idässä ei.
Ralitsa Dimitrova uskoo, että vaikka myönteinen kehitys alkaisi nyt voimakkaana, kestäisi silti vuosikymmeniä, ennen kuin romanit saavuttaisivat saman elämänlaadun kuin pääväestöläiset.
– Ei pidä hyväksyä rikollisuutta tai muita lieveilmiöitä. Tulee kui-tenkin ymmärtää, että paremmat olosuhteet luovat mahdollisuuden integroitumiseen, Dimitrova sanoo.
