Kirkko: Vaasan suomalainen seurakunta ei järjestä sateenkaarimessuja jatkossa – kirkkoherra: Setalla ei ole oikeutta vaatia

Joululaulutilaisuuksiin tullaan kokemaan iloa ja surua

 

– Joululaulut vaikuttavat tunnetasolla

Äänten yhtyessä tuttuun lauluun kirkonpenkissä istuvat irtautuvat hetkeksi arjesta ja matkaavat omaan joulumaisemaansa. Jollekin se on muisto lapsuuskodista, toisille tunne rauhoittumisesta tai mielikuva lumisesta luonnosta.
– Jouluun liittyvät muistot ovat osallistujille tärkeitä ja joululaulut ikään kuin tunnetasolla avaavat niitä mielenmaisemia, kuvailee yhteislaulutilaisuuden osallistujien kokemuksia tutkinut dosentti Tapani Innanen.

Innanen kysyi Kauneimmat joululaulut -laulutilaisuuteen osallistuneilta, miksi nämä tulevat paikalle ja mitkä joululauluista ovat heille kaikkein tärkeimpiä.

Rakastetuimpina joululauluina pintansa pitävät vanhat klassikot. Kyselyyn vastanneet nimesivät suosikeikseen kappaleet Sydämeeni joulun teen, Maa on niin kaunis, Varpunen jouluaamuna, Sylvian joululaulu, En etsi valtaa, loistoa ja Jouluyö, juhlayö.

Perheniemi neliöb. 2.-8.9

Yhteistä lauluterapiaa

Tärkeimmiksi koettuihin lauluihin liittyy vahvoja muistoja ja tunteita. Erityisesti niiden kerrottiin muistuttavan lapsuudesta ja suvun jouluperinteistä. Tärkeiksi nimettiin myös kappaleita, jotka veivät ajatukset murheellisiin muistoihin.

Maa on niin kaunis on myös hautajaisissa käytetty kappale ja Varpunen jouluaamuna aihepiiriltään lähellä surua ja kuolemaa. Suomessa jouluun liittyy hyvin vahvasti perhe, ja samalla myös poismenneiden läheisten muistaminen esimerkiksi viemällä haudoille kynttilöitä.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten joululaulut ovatkin tummasävyisemmästä päästä, Innanen toteaa. Reippaiden ja iloisten rallien sijaan suomalaislaulut ovat meditatiivisia ja melankolisia.

– Mutta ei niissä minusta masennusta ole, vaikka surua ja kaipausta onkin. Mukana on tietty levollisuus, lohdullinen ja jopa toiveikas sävy.

Yhdessäolo vaikuttaa vastausten perusteella olevan yksi tärkeimmistä syistä palata yhteislaulamaan vuodesta toiseen.

– Kun elämä on muuten aika kiireistä ja yhteisöt vähissä, niin se on sellainen tunnin mittainen tuokio, jonka aikana voi olla yhdessä ja muistaa, millaista oli lapsena kotijoulujen aikaan.

Kyselyyn vastasi vuonna 2010 yhteensä 114 Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen osallistunutta.

 
Dei, Viikon debatti, artikkeliban. (2/2) 14.9.- MJa