Kirjoittanut
Tutkija Juha Hiltusen mukaan on selvää, että Torinon käärinliina on se hautavaate, johon Jeesus käärittiin ristiinnaulitsemisen jälkeen. Asian ratkeaminen ei kuitenkaan ole vähentänyt Hiltusen mielenkiintoa käärinliinaa kohtaan.
Torinon käärinliina on luultavasti historian tutkituin pyhäinjäännös, jonka aitoudesta on kiistelty paljon. Onko kyseessä se kangas, johon Jeesus käärittiin, kun hänet otetiin ristiltä ja haudattiin? Suomessa aiheeseen on parhaiten perehtynyt Oulun yliopiston dosentti, kulttuuriantropologi ja historioitsija Juha Hiltunen. Hän on kirjoittanut Torinon käärinliinasta kirjan, jonka ensimmäisessä painoksessa otsikko oli Valokuva Jeesuksesta? Vuonna 2019 ilmestyneessä kakkospainoksessa nimestä on jätetty kysymysmerkki pois.
Tänä vuonna italialainen tutkijaryhmä teki uuden ajoitustutkimuksen, jonka mukaan Torinon käärinliina on peräisin ajanlaskun alusta. Tutkimus on Hiltusen mukaan vertaisarvioitu ja täyttää kaikki tieteelliset kriteerit.
Media ei kuitenkaan tahdo asiaa uskoa.
– En löytänyt suomalaisesta mediasta tästä uudesta tutkimuksesta mitään mainintaa. Sen sijaan kehnoja väärennösteorioita uutisoidaan edelleen.
– Eräs perusselitys tälle on länsimaisen maailman sekularisaatio. Raamatun evidenssiin ei tahdota luottaa. Jos nykyinen tieto olisi ollut saatavilla 30-40 vuotta sitten, olisi käsittämättömän isoja uutisia joka paikassa, Hiltunen arvioi.
Propaganda elää
Hiltunen kertoo, että suuren mediahuomion sai aikanaan vuoden 1988 radiohiiliajoitus, joka meni jo lähtökohtaisesti pieleen, koska ajoitus tehtiin sellaisista kohdista, joista tulipalossa vaurioitunutta kangasta oli myöhemmin korjattu. Kuitenkin tutkimuksen tulos jäi elämään. Sen mukaan liina oli väärennös.
– Se on eräänlainen mantra, jota edelleen toistellaan. Mediassa on hirveä vääristymä. Aitoutta ei meinata millään tunnustaa, vaikka nyt tehtiin jo viides testi 20 vuoden sisällä. Ne kaikki sopivat muutaman sadan vuoden haarukkaan ajanlaskun alun molemmin puolin.
Vuoden 2022 testi on Hiltusen mukaan tutkimushistorian luotettavin. Kyseinen testi tehtiin italialaisessa kideopin instituutissa nimeltä Institutio di Cristallografia, joka toimii Padovan yliopiston yhteydessä. Metodina oli ”laajakulmaröntgen”.
– Siinä mitattiin kuitujen perusrakenteessa olevien selluloosakiteiden kokoja ja kiteisyyden suhteellista määrää sekä kalsiumokaattikiteiden olemassaoloa. Näistä tehdään malli, josta voidaan tutkia artefaktin ikä, Hiltunen selostaa.
– Tulos on kiistaton.
Tavallisen tallaajan on mahdotonta arvioida asiaa, mutta Hiltunen on valmis julistamaan tapauksen ratkaistuksi.
– Tosin väärennösteorioita tukevaa propagandaa esiintyy edelleen paljon.
Atomitason tarkastelu
Hiltunen sanoo, etteivät tutkimuksen tulokset ole suinkaan vähentäneet hänen kiinnostustaan käärinliinaa kohtaan.
– Se vain lisääntyy. Nyt puhutaan jo atomitason tarkastelusta.
Hiltunen viittaa käärinliinassa olevaan ristiinnaulitun kuvaan. Se on kankaan suurin mysteeri. Tiede ei ole pystynyt selittämään, miten se on syntynyt. Kuva onkin erikoinen: se näkyi selvästi vasta vuonna 1898, kun käärinliinasta otettiin valokuva ja katsottiin tuon otoksen negatiivia. Silloin näkyivät selvästi ristiinnaulitun miehen kasvonpiirteet verijälkineen ja orjantappurakruunuineen. Paljastui myös kyseisen henkilön kokema järkyttävä kidutus, josta on tieteellisen metodein saatu yksityiskohtaista tietoa.
Sen sijaan kuvan syntymekanismista ei ole varmuutta. Hiltunen kertoo, että eniten kannatusta on saanut niin kutsuttu koronapurkausteoria, jossa ”dematerialisoituvasta ruumiista lähtevä pallosalaman kaltainen energiavirtaus” tekee kankaaseen jälkensä. Puhutaan siis ylösnousemuksen fyysisistä jäljistä.
– Tätä teoriaa kannattavat monet vakavasti otettavat tieteentekijät, Hiltunen huomauttaa.
– Olemme todellisuuskäsityksemme laajentumisen äärellä, aivan metafysiikan ytimessä. Näyttäisi siltä, että nyt aletaan puhua käärinliinan ominaisuuksista korkeammalla tasolla, Hiltunen jatkaa.
Hänen mukaansa ei teologisesti katsottuna ole mikään ihme, ettei kuvaa pystytä selittämään tieteellisesti.
– Jumalan mysteeri pysyy, ja sen pitääkin pysyä. Tämä on myös käärinliinan hienoin ominaisuus. Voimme päästä lähemmäs totuutta, mutta emme koskaan pääse absoluuttiseen totuuteen.
– Yritän olla mahdollisimman rehellinen tieteentekijä, itselleni ja tutkimuskohteelle. Mikään muu ei minua kiinnosta kuin että mikä on totta ja mitä tutkimus näyttää.
Kuitenkin Torinon käärinliina on Hiltuselle muutakin kuin tutkimuskohde.
– Olen kulkenut koko tien skeptikosta uskovaksi tämän asian kautta.
Nuoruuden riennot
Hiltunen kertoo tiensä kristilliseen uskoon.
– Suvussamme ei oikein ollut uskovaisia, mutta kunnioitusta ja kirkossakäyntiä oli ja iltarukoukset pidettiin.
– Rippikoulussa olin tulossa ensimmäisen kerran uskoon, mutta sitten nuoruuden riennot veivät kymmeneksi vuodeksi. Vietin aika hurjaakin elämää silloin ja uskontoasiat olivat pilkan kohteena. Kun siitä oli selvitty, minulla oli mielenterveyshäiriöitä ja kävin psykiatrilla. Hurahdin lukemaan teosofiaa ja jälleensyntymisoppia. Hain sieltä maailmanselitystä. Se jäi pikkuhiljaa. Sitten tuli skeptikkovaihe, Hiltunen selostaa.
Työelämässä, historiallisten väärennösten tutkijana, Hiltunen alkoi tutkia Torinon käärinliinaa.
– Silloin asiat kääntyivät päälaelleen. Aloin lukea myös kansainvälisiä apologeettisia teoksia ja esimerkiksi Aapeli Saarisaloa, jota olen arvostanut todella paljon.
Hiltunen alkoi uskoa, että se käärinliina, joka mainitaan Johanneksen evankeliumissa Jeesuksen hautavaatteena, on Torinon käärinliina.
– Nyt minulla on jo ollut 15 vuoden ajan sen jäljennös seinälläni, ja samassa kohdassa pikkuinen alttariseinä. Kyllä minä joka päivä lausun siinä rukouksia ja katson sitä kuvaa. Siinä on Jeesuksen kärsimyskuvat. Se on minulle Jeesus ilmentymänä.
– Kristillinen vakaumukseni on vahvistunut pikkuhiljaa. Se kumuloituu joka päivä lisää, pieninä annoksina. Rukoilen, että olisin oikealla tiellä. Minulla oli kauan taloudellisia ongelmia ja perusasioista puutetta. Monessa elämäni vaiheessa olisi voinut käydä todella huonosti. Olen saanut oikealla hetkellä oikeantyyppistä apua. Kyllä minua autetaan. Päivittäin rukoilen, että tekisin oikeita ratkaisuja, Hiltunen kertoo.
Edelleen Hiltunen seuraa aktiivisesti käärinliinaan liittyvää tutkimusta. Sen lisäksi kiinnostuksen kohteita ovat muun muassa intiaanit, esimerkiksi inkat, joista Hiltunen on aikanaan tehnyt väitöskirjansa.
– Olen tyypillinen sigma-mies, yksinäinen susi. Toisaalta viihdyn myös ihmisten parissa. Harrastan muun muassa karaokea. Mutta nautin omasta rauhastani. Minulle on hirveän tärkeää, että pystyn keskittymään töihini eikä mikään häiritse.
Alkuperäinen käärinliina tulee joidenkin vuosien välein näytille Italian Torinossa, seuraavan kerran vuonna 2025.
– Toivon, että voisin silloin mennä sitä katsomaan. En ole nimittäin koskaan nähnyt sitä.
Artikkeli on julkaistu Elämä-lehdessä 8/2022
