Kirjoittanut
Muusikko Jukka Salminen on mies lukuisien suosittujen ja ikivihreiden hengellisiä laulujen takana. Laulujen hengelliset sanoitukset eivät ole aina olleet hänelle itselleen totta, mutta tänään on toisin.
Lauluntekijä ja muusikko Jukka Salminen on juuri kirjoittanut tilauksesta uuden laulun. Tavallisesti laulu syntyy siten, että mies istuu pianon ääreen ja alkaa työstää sointuja. Toisinaan se luonnistuu helposti, toisinaan oikean melodian löytyminen kestää.
Vuosia sitten Salmiselta tilattiin laulu nuortentapahtumaan Hämeenlinnaan. Aikataulu oli tiukka ja Salminen varoitteli jo etukäteen tilaajaa, että ehkä mitään ei synny. Illan hän puursi tuloksetta pianon ääressä. Sitten hän soitti tilaajalle, kertoi tilanteen ja siirtyi rentoutumaan television ääreen. TV-sarjan tunnussävelen neljä ensimmäistä nuottia kuultuaan, homma lähti purkautumaan. Lopulta laulu valmistui hieman puolenyön jälkeen. Näin syntyi Salmisen tunnetuimpiin kuuluva laulu Turvapaikka.
Salmisen ehkä tunnetuin laulu Särkynyt saviruukku syntyi 40 vuotta sitten. Vuonna 1978 sävelletty laulu puhuttelee ihmisiä vuosikymmenestä toiseen ja sitä ovat tulkinneet lukuisat artistit. Viimeksi kuulin laulun yllättävässä yhteydessä, Jipun tulkitsemana Turkka kuolee -näytelmän alkukohtauksessa.
– Laulun säveltämiseen meni 10 minuuttia. Jokin tekstin ja musiikin harmoniassa hoitaa. Ei se Luther turhaan sanonut, että musiikki on viides evankelista.
Laulun koskettavat sanat ovat syntyneet Liisa Pukkilan, tuolloin parikymppisen nuoren naisen, kynästä ja Salminen teki sanoihin sävelen. Mitään erityisen suurta elämäntuskaa ja murtumisen kokemusta ei laulun syntyyn liity.
– Laulu avasi minulle oven Kansan Raamattuseuran musiikkityöhön. Hannu Nyman soitti ja pyysi minua mukaan. Silloin en arvannut, että musiikista tulisi minulle ammatti.
Moniin lauluihinsa Jukka Salminen on tehnyt itse myös tekstin. Tosin myös toinen hengellisen musiikin klassikko Ristin luona perustuu evankelista Erkki Lemisen tekstiin. Ankarasta lainsaarnaajasta armonjulistajaksi matkan tehnyt Leminen pyysi Salmista säveltämään runonsa. Salmista epäilytti, osaisiko hän säveltää arvostamansa julistajan tekstiä tavalla, joka tyydyttäisi sananjulistajaa. Lopulta melodia syntyi, josta Leminen totesi innostuneena: ”Noin minä sen tarkoitin.”
– Siitä ei tullut yhteislaulua, sillä välillä melodia käy korkealla ja välillä matalalla. Vahva teksti vaati vahvan sävelen.
Kivun kautta syvempään sitoutumiseen
Jukka Salminen asuu vaimonsa Leenan kanssa Hämeenlinnassa omakotitalossa, joka on ollut Leenan lapsuudenkoti. Leenan molemmat vanhemmat kuolivat tämän ollessa teini-ikäinen. Talo päätyi vuosiksi vieraille.
Salmisen perhe oli jo valmistautumassa lähetystyöhön Keniaan vuonna 1990, kun pieni rivi-ilmoitus lehdessä muutti suunnitelmat. Leenan lapsuudenkoti oli myynnissä ja Salmiset päättivät ostaa talon. Päätös syntyi nopeasti ja myyjät saivat talosta pyytämänsä hinnan. Tässä talossa ovat Salmisen jo aikuisiksi varttuneet kolme tytärtä kasvaneet. Talo liittyy erikoisesti myös Jukan omaan henkilöhistoriaan, nimittäin hänen isänsä on piirtänyt talon laajennuksen ja autotallin.
Jukka ja Leena Salminen aloittivat seurustelun jo kouluaikoina ja avioituivat nuorina. Heidän yli 40 vuotta kestäneessä avioliitossa on ollut omat kriisinsä. Jukka Salminen kertoo, että nuorena teini-ikäisenä hän olisi ehkä halunnut lopettaa seurustelun, vaan kantti ei riittänyt. Hän päätyi avioliittoon, vaikka ei sitä oikeastaan edes tahtonut. Nyt vuosikymmeniä myöhemmin hän on hyvin sitoutunut puolisoonsa ja kiitollinen siitä, että he voivat jakaa elämäänsä yhdessä, että lapsilla ja lapsenlapsilla on yksi osoite, jossa vierailla.
– Nyt meillä on luja suhde. Tahtomme sitoutua toisiimme kasvaa koko ajan.
Parisuhteen kipeitä asioita on käyty pohjamutia myöten läpi, myös avioliittoleireillä. Rankkojen asioiden rehellinen kohtaaminen ja omien kipuilujen ja traumojen kohtaaminen ovat auttaneet löytämään minuuden, jonka kanssa voi olla sinut. Ja kun on sinut itsensä kanssa, voi helpommin hyväksyä myös toisen.
– Kun pakenee kipeitä asioita, elämä kapenee. Pelko ei ole se, mitä pitää paeta, vaan jota kohti pitää mennä. Lopulta siitä kipeimmästä jutusta tulee se voimavara. Sillä, missä olet haavoitettu, tulee se millä luot yhteyttä. Rakkaus elää haavoittuvuudessa.
Löydetyksi tuleminen
Muusikko Jukka Salminen on liikkunut kristillisissä piireissä nuoruudesta lähtien. Ensin seurakuntanuorissa, sitten Kansan Raamattuseuran työntekijänä ja oman toiminimen perustamisen jälkeen 1980-luvun lopussa eri kristillisissä yhteisöissä ja seurakunnissa.
Seurakuntanuorissa musiikillisesti lahjakas nuori päätyi säestämään kitaralla. Sama rooli jatkui myös Kansan Raamattuseurassa. Muusikko sai olla taustalla ja hyvä niin, sillä uskosta todistamaan Jukka Salmisesta ei omien sanojensa mukaan silloin ollut. Hän liikkui sujuvasti hengellisissä piireissä, mutta oma henkilökohtainen suhde Jumalaan jäi epäselväksi.
Salminen kertoo esimerkin 1970-luvulta, jolloin hän pyrki Kansan Raamattuseuran yhteydessä toimivaan Ikhthys-kuoroon. Hän oli kuullut kuoron laulavan ja halusi päästä mukaan. Silloin kuoroa johtanut Osmo Vänskä kysyi kuoroon pyrkivältä Salmiselta: ”Oletko uskossa?”. ”Olen”, vastasi Jukka, vaikka ei oikeastaan edes tiennyt, mitä kysymys tarkoitti. Näin hän analysoi tilannetta vuosikymmeniä myöhemmin.
On ollut aikoja, jolloin Salminen ei ole mielellään laulanut esimerkiksi Ristin luona -laulua. Tänään hän tekee sen mielellään ja jokainen laulun sana on hänelle totta.
– Yksi rakkaimmista lauluistani Hiljaisuuteen vie on syntynyt tilanteessa, jolloin minulla ei ollut turvaa Jumalassa. Sitten Jumala alkoi tehdä minussa työtään ja tulin löydetyksi. Se, mikä oli pistänyt minut rimpuilemaan, olikin Kristuksen kutsu.
Salminen kertoo, kuinka yksi hänen rakkaimmista paikoista on Vanajan kirkon ehtoollisjono ja -pöytä. Ehtoollisella lausutut sanat: ”Jeesuksen Kristuksen ruumis, sinun puolestasi annettu”, koskettaa Salmista syvältä.
Kotona päivät alkavat hiljentymällä kotialttarin ääreen. Jumalan ihmettä lienee se, että mies on kyennyt kirjoittamaan sanomaltaan niin syvällisiä lauluja, vaikka hänen oma hengellinen elämänsä on ollut ohutta tuolloin. Yksi tällainen on Tuhkamessuun kuuluva Jumalan tuuli puhaltaa, tuhkasta tuli nousee. Salminen kertoo laulun syntyneen ystävän käydessä kuolinkamppailua.
Parasta on vuorovaikutus ja kohtaaminen
Jukka Salminen on tulossa eläkeikään, vaikka sitä on poikamaisen olemuksen perusteella vaikea uskoa. Mies kertoo juuri olleensa pappaluistelussa. Kunnosta huolehtiminen on oman isän esimerkin peruja. Salminen opiskeli alun perin opettajaksi, jossa ammatissa hän ei juurikaan ole ollut. Useimmat hänen kurssikavereistaan ovat jo eläkkeellä, mutta ainakin yksi on vielä työelämässä. Nimittäin Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysjohtaja Pekka Mäkipää.
Salminen on viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tehnyt erityisesti lastenmusiikkia ja pitänyt lastenkonsertteja ympäri Suomea. Myös kouluihin ja päiväkoteihin hän on päässyt konsertoimaan.
– Olin juuri Haapajärvellä pitämässä aikuisten konsertin, mutta kun siellä kuulivat, että olin tulossa pitäjään, niin kunta pyysi minulta myös koulukonsertteja.
– Vielä olen päässyt moniin kouluihin, vaikka on se vähentynyt 1980-luvusta. Koulujakin on nykyään vähemmän ja sitten on tämä uusi varhaiskasvatussuunnitelma, joka joitakin hämmentää.
Monet hänen lastenlauluistaan ovat nousseet ikivihreiksi. Liian suuret hampaat soi jo uusille sukupolville. Viime vuosina Salminen on alkanut pitää yhä enemmän myös aikuisten konsertteja.
– Konserteissa parasta on vuorovaikutus ja kohtaaminen. Se on sitä, että uskaltaa olla läsnä omana itsenään.
