Kirjoittanut
Jumalan kaikkivaltius ja rakkaus puhuttelevat Kylväjän hankevastaava Eero Horstiaa. Hän löysi kutsumuksensa kehitysyhteistyöstä.
Meille kristityille yksi uskomme peruspilari on se, että uskomme Jumalaan, joka on kaikkivaltias. Hänen valtansa kattaa kaiken. Myös hänen rakkautensa on laaja, suorastaan ääretön. Uskomme, että me ihmiset olemme hänen luomistekojaan ja heijastamme hänen kuvaansa. Parhaimmillaan meistä Jumalan tuntevista ihmisistä muut voivat nähdä heijastuman Jumalan kutsuvasta rakkaudesta.
Isä meidän -rukouksessa hänen kiittämisensä ja kunnioittamisensa lisäksi pyydämme monenlaisia asioita, myös inhimillistä hyvää. Joskus mietiskelen, että keitä tässä rukouksessa ovat nämä “me” , kenelle siis hyviä asioita pyydämme. Ainoastaanko minä ja aivan lähipiirini rakkaat ihmiset? Vai voisiko olla niin, että rukouksella voisimme kattaa myös ne ihmiset, jotka eivät tiedä hyvästä Jumalasta, eivätkä osaa Häntä avukseen huutaa?
Raamattu kertoo meille Jeesuksen sanovan: “Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän” (Joh. 10:10). Tämä lausuma sanottiin siinä tilanteessa, kun Jeesus kertoi olevansa sekä hyvä paimen että myös lammastarhan portti. On kristinuskon perussanoma, että kaikkia ihmisiä kutsutaan tähän paimenyhteyteen, jossa elämä voisi olla yltäkylläistä. Samoin kristinuskon perussanomaa on se, että Jumala haluaa hyvää kaikille ihmisille.
Kun Jeesus-vauva syntyi maailmaan, enkelien upea viesti paimenille oli, että Jumala rakastaa ihmisiä. Voidaan ajatella, että tuollaisessa maailmanhistoriallisesti merkittävässä hetkessä haluttiin viestiä jotakin sellaista, mikä on hyvin keskeistä. Meille luvataan myös, että luonnon resurssit kuuluvat tasavertaisesti kaikille – aurinko paistaa niin hyville kuin pahoille.
Enkelien upea viesti paimenille oli, että Jumala rakastaa ihmisiä.
Jeesus kutsuu meitä työhönsä kertomaan tästä hienosta asiasta, Jumalan rakkauden suuruudesta. Pekka Simojoki on muotoillut monien tuntemaan lauluunsa tämän viestin siten, että Jumala haluaa käyttöönsä kaksi tavallista kättä ja kaksi tavallista jalkaa.
Jeesuksen tunteminen on kaikkein keskeisintä, sillä muutoin ei koko kristinuskoa olisi olemassakaan. Kun kutsumme ihmisiä Jeesuksen yhteyteen, kutsumme heitä myös osallistumaan hänen hyvyytensä osoittamiseen. Usko Jeesukseen synnyttää rakkaudellisen sydämen. Jaakob kertoo tämän hyvin suorasanaisesti kirjeessään ja muistuttaa tämän asian tärkeydestä. Tätä ei saa unohtaa.
Kristillinen kehitysyhteistyö on yksi keskeinen väline, jonka Jumala on antanut meille työkaluksi, jotta voisimme heijastaa kärsivään maailmaan hänen kaikkialle ulottuvaa rakkauttaan. Kylväjä voi iloiten olla mukana tekemässä tätä työtä laadukkaasti ja reippaasti pää pystyssä. Jumala voi antaa myös sellaisen henkilökohtaisen kutsumuksen, että voin olla mukana nimenomaisesti tässä työssä.
Julistus ja palvelu – mikä ihana Jumalan valtakunnan kokonaisuus!
Teksti: Eero Horstia
Kuva: Dani Guitarra, Unsplash
Kirjoittaja työskentelee kehitysyhteistyön hankevastaavana Kylväjällä. Kolumni on julkaistu Kylväjä-lehden numerossa 4/2022.
