Miika Koivistoiselle usko avautui uudella tavalla, kun hän kääntyi Jehovan todistajasta kristityksi. Ristillä roikkunut Jeesus ei ole hänelle enää vain luotu olento, vaan kolmiyhteisen Jumalan persoona.
Yksi kirja muutti Miika Koivistoisen elämän suunnan. Jehovan todistaja miehen silmät aukenivat, kun hän kahlasi läpi kristityn teologin Pasi Turusen teoksen Vartiotorni, valtakunta uudessa valossa. Kirjaan tarttuminen ei kuitenkaan ollut nopea päähänpisto.
– Olin alkanut epäillä joitakin Jehovan todistajien oppeja. Kun tapasin ovelta ovelle -työssä kristittyjä, heidän kokemuksensa uskosta ja suhteesta Kristukseen tekivät vaikutuksen. Aloin miettiä, voivatko he todella olla Jumalan hylkäämiä ja tulla tuhoutumaan Harmageddonin taistelussa. Jehovan todistajat ajattelevat mustavalkoisesti, että vain he selviävät siitä, koska ovat Jumalan kansaa ja muut eivät ole, Koivistoinen selittää.
Hänen sisällään kyti ajatus: mistä tiedän, että tämä on oikea totuus? Ajatus vahvistui, kun heidän seurakunnassaan ei saanut herättää kysymyksiä ja kyseenalaistaa oppeja.
– Se tulkittiin helposti kapinoinniksi järjestöä ja Jumalaa vastaan. Kaikki piti ottaa vastaan annettuna. En saanut vertailla tulkintoja kristinuskoon ja koetella totuutta, Koivistoinen valaisee.
Turusen kirja oli hänelle ratkaiseva askel etäämmäksi Jehovan todistajista. Mutta se askel oli raskas.
– Yritin selittää vaimolleni Tiinalle, mitä olin ymmärtänyt, mutta hän ei hyväksynyt sitä ja kielsi puhumasta lapsillemme asiasta. Turhauduin eikä minulla ollut voimavaroja rukoilla tai lukea Raamattua. Mutta Jumala tuli armossaan ja muutti tilanteen. Yhtenä päivänä viime kesänä selitin erästä raamatunkohtaa vaimolleni ja hän yhtäkkiä valaistui ja ymmärsi asian. Kahden viikon päästä siitä erosimme Jehovan todistajista. Viime syksynä menimme kasteelle ja liityimme seurakuntaan, mies kertoo.
Seuraaminen maksaa
Eron jälkeen sekä sukulaiset että ystävät ovat katkaisseet siteet Miika Koivistoisen perheeseen.
– Karttamiskäytäntö, josta on keskusteltu mediassa, on totta. Toivoisin, että Jehovan todistajat miettisivät asiaa uudelleen Raamatun pohjalta, sillä he pyrkivät perustelemaan kaiken Raamatulla. Teologisesti karttamisessa on kysymys seurakuntakurista. Mutta Raamattu ei ulota sitä niin pitkälle, että vanhemmat ja lapset erotettaisiin tosistaan. Se on ihmissuhteilla kiristystä, jolla eronnutta yritetään saada palaamaan. Toisaalta he ajattelevat sen myös rakkautena ja seurakunnan puhtaana pitämisenä. Lisäksi luulen, että he pelkäävät vahingollisen informaation leviämistä eronneiden kautta, jos heidän kanssaan saisi olla yhteydessä, Koivistoinen epäilee.
– On hirveän surullista, etten saa olla yhteydessä edes vanhempiini enkä kertoa uskostani ihmisille, joille haluaisin. Heitä on mahdotonta evankelioida, hän jatkaa.
Koivistoinen ei aio kuitenkaan katkeroitua, vaan haluaa keskittyä siunauksiin.
– Jokainen joutuu maksamaan hintaa Jeesuksen seuraamisesta, mutta ei ole mitään hienompaa kuin löytää totuus hänessä.
Läheisempi Jumala
Miika Koivistoinen uskoi sydämestään Jumalaan jo Jehovan todistajana, eikä koskaan kokenut sitä ahdistavana asiana.
– Se oli luonnollinen tapa elää. Totta kai olin koulussa erikoinen enkä lähtenyt muiden mukana kirkkoon tai viettänyt syntymäpäiviä. Lapsesta asti kävin myös ovilla kiertämässä ja kavereille todistin uskostani. Jonkin verran koin kiusaamista, mutta jotkut kuuntelivat, ja yhden pojan kanssa tutkin Raamattua. Kirjoitin myös todistuskirjeen jokaiselle luokkakaverille, hän kertoo.
– Seurakunnan kokouksissa kävin kolme kertaa viikossa, eli uskonelämä oli tiivistä.
Koivistoisen mukaan kristinusko eroaa Jehovan todistajien opeista erityisesti kolminaisuusopissa. Jehovan todistajat eivät usko Jeesuksen olevan Jumala, vaan luotu olento, ylienkeli Mikael. Pyhä Henki ei ole Jumalan kolmas persoona, vaan persoonaton toimiva voima.
– Kristinuskosta tekee hienon verrattuna Jehovan todistajien oppiin se, että todellisuuden perustana on kolmiyhteisen Jumalan persoonien välinen rakkaus. Ihmiselämäkin perustuu rakkaudellisille suhteille. Jumala, joka on niin suuri, että se ylittää ymmärryksen, tuli itse lihaksi ja kuoli puolestamme. Se tekee hänestä paljon läheisemmän, hän kuvailee.
Lue juttu kokonaisuudessaan Uusi Tie -lehdestä (22/2014).