Ilpo Jokimäellä on lämmin katse ja herrasmiehen käytös. Rakkaus evankeliumiin ja kärsiviin lähimmäisiin on kuljettanut häntä äärimmäisen vaarallisiinkin paikkoihin. Hänen oma elämänsä on tositarina Jumalan ihmeellisistä mahdollisuuksista.
Marttyyrien Ääni -lehden päätoimittaja Ilpo Jokimäki koki lapsena pelkoa ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Isä joi, ja vanhemmat päätyivät eroon.
– He kyllä molemmat rakastivat ja välittivät, mutta perheen hajoaminen näkyi elämässäni monin tavoin. Oma elämä lähti käsistä jo nuorena. Ryypättiin kavereiden kanssa viikonloppuisin. Se oli jonkinlaista huumaa ja vapauden tunnetta, ja sitten mukaan tuli muitakin päihteitä. Lopulta olin niin syvällä, että elämästä katosivat kaikki ilo, onni ja tulevaisuuden näkymät. Aloin miettiä, että kuolema olisi parempi vaihtoehto kuin elämä. Huumeet aiheuttivat hallusinaatioita ja pelottavia tilanteita. En pystynyt enää kunnolla edes nukkumaan.
Ihmeellinen rauha
Pieneen mökkiin asumaan päätynyt parikymppinen Ilpo ei ollut koskaan kieltänyt Jumalaa, ja syvimmässä kuilussa Ilpon sisällä heräsi pieni toivon kipinä jostain paremmasta. Hän sai soitettua uskovalle ystävälleen.
– Sanoin, että en enää jaksa tätä elämää, voisitko rukoilla puolestani. Kaveri antoi ohjeen, että voisin itsekin rukoilla ja viittasi psalmiin 50, jossa Jumala sanoo, että huuda minua avuksesi hädän päivänä, ja minä tahdon auttaa sinua. Otin Raamatun, luin sen kohdan ja polvistuin lattialle sängyn viereen. Sopersin, että Jumala, en minä tiedä mitä rukoilla, mutta voitko auttaa? Sain todella erikoisen rukousvastauksen, sillä siihen mökkiin laskeutui syvä ja miellyttävä, ihana rauha. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan nukuin koko yön hyvin.
Muutaman viikon päästä hengellisessä tilaisuudessa Ilpo luovutti koko elämänsä Jumalalle. Ja siitä päätöksestä käynnistyi ihmeellinen seikkailu, joka on kuljettanut miestä niin Tyynenmeren ihmissyönnistä tunnetuille saarille kuin kotimaan kamarallekin Jeesuksesta julistamaan.
Jumalan valitsema vaimo
Jos on ollut johdatusta työssä, niin on sitä osunut Ilpon kohdalle myös yksityiselämässä. Puoliso Hanna löytyi erikoisen tapahtumaketjun seurauksena.
– Tapasin lähetyskentällä uusiseelantilaisen miehen, joka profetoi minulle näin: ”Kun menet kotimaahasi, tulet tapaamaan naisen, jonka Jumala on sinulle tarkoittanut. Ja tunnistat hänet tästä: Hän sanoo sinulle Raamatun jakeen Ruutin kirjasta, jossa Ruut puhuu Noomille: Sinun kansasi on minun kansani, ja sinun Jumalasi on minun Jumalani. Minne sinä menet, sinne minäkin menen.”
Vuodet vierivät eikä mitään tapahtunut, kunnes Ilpo tutustui Turkin lähetysmatkallaan erääseen viehättävään henkilöön. Nuori nainen teki kuitenkin lähtöä Etelä-Afrikkaan Raamattukouluun.
– Ajattelin, että tuleekohan tästä mitään. Juttelimme Skypen välityksellä, se oli siihen aikaan hyvin hankalaa.
Kerran Hanna vietti tahollaan päivän Jumalan kanssa keskustellen ja rukoillen. Yhtäkkiä hän tunsi hyvin voimakkaasti, että hänen täytyisi sanoa minulle tuo profetian kautta saamani raamatunkohta. Häntä tietysti pelotti, että eihän tällaista voi sanoa, kun se oli niin voimakas jae ja vielä tällaisessa tilanteessa!
Hanna sai kuitenkin sanottavansa kakaistua ulos, ja Ilpo vastasi, että soittaisi seuraavana päivänä.
– Ja sitten kerroin Hannalle tarinan, joka oli siellä taustalla. Tilanteeseemme tuli täysi rauha.
Hanna ja Ilpo vihittiin Suomessa vuonna 2007, ja perheeseen on syntynyt neljä lasta.
Lyijyarkussa kotiin?
Ilpo aloitti työt Marttyyrien ääni -järjestössä vuonna 2019. Päätoimittajana hänen vastuualueenaan on mediatyö. Hän myös kiertää seurakunnissa kertomassa vainottujen kristittyjen tilanteista ja kanavoi tukea maailman eri kohteisiin.
Sain voimakkaan kutsun Jumalalta.
Lähetyskipinä syttyi miehen sydämessä pian uskoontulon jälkeen.
– Sain voimakkaan kutsun Jumalalta.
Työrupeama Papua-Uudessa-Guineassa avasi nuoren lähetystyöntekijän silmiä monin tavoin.
– Maa on hyvin vaarallinen, siellä on paljon heimosotia ja aseellisia ryöstöjä, tappamista ja raiskauksia. Vaikka olin nuori, minun piti kohdata sekin, että entäs jos tulenkin lyijyarkussa takaisin. Mutta kun näin, miten evankeliumi tavoitti, se oli todella murtavaa. Kun ihmiset pääsivät hirveästä pelosta, epätoivosta ja noituuden kahleista vapauteen ja tulivat uskoon, heistä tuli iloisia, onnellisia, ystävällisiä, ja säteileviä.
Kun tänä päivänä mennään erittäin vaikeille islamilaisille alueille ja hindujen keskuuteen, vaino on käytännössä sataprosenttisen varmaa.
– Kun tänä päivänä mennään erittäin vaikeille islamilaisille alueille ja hindujen keskuuteen, vaino on käytännössä sataprosenttisen varmaa. Lähtijät joutuvat tekemään samat laskelmat kuin itsekin, että matkalla voi menettää henkensä. Mutta silti he lähtevät, koska heillä on kutsu. On mahtavia paikallisia pioneereja, jotka vievät evankeliumin sinne, mihin sitä ei ole koskaan ennen viety. Mutta ikävä kyllä monet myös maksavat siitä erittäin kovan hinnan.
Ilpo Jokimäen haastattelu on alun perin julkaistu Radio Dein ystävien Aalloilla-lehdessä (3/2021). Tilaa itsellesi näytenumero.
