Kirjoittanut
Seurakunnat käyttävät laajasti liikuntaa työmuotonaan. Gospel-lattareista on kehittynyt pieni ilmiö etenkin luterilaisissa seurakunnissa.
Etenkin luterilaisissa seurakunnissa on viime vuosina järjestetty kristillisiä ryhmäliikuntatunteja. Laajin toimintamuoto on Tampereen NNKY:n lanseeraama, Asta Lehtimäen kehittämä Gospel-lattarit, joka on nykyisin myös rekisteröity tavaramerkki.
Tunteja järjestetään tällä hetkellä 16 paikkakunnalla. Aktiivisia ohjaajia on lähes 30 ja uusia koulutetaan lisää.
– Tunnilla pääsee huoltamaan fyysistä hyvinvointiaan iloisella meiningillä, jossa liikkuminen ei tunnu pakkopullalta. Lisäksi kristillinen musiikki, rukous ja armollinen ilmapiiri hoitavat ihmisen henkisiä, hengellisiä ja sosiaalisia puolia, koordinaattori Maarit Saarela Tampereen NNKY:stä kertoo.
– Olen kokenut Gospel-lattareiden vaikuttavan positiivisesti omaan naiseuteeni ja itsetuntooni.
Miehet mukaan?
Mielikuvissa kristityt eivät juuri aerobiccaa, saati tanssi. Onko uskovien kehontuntemus heikko? Kristillisen tanssin parissa vaikuttaneen teologin Sirkku Hoikkalan mielestä ei erityisen.
– Kehontuntemus on heikkoa monella muullakin kuin kristityillä. Ehkä suomalainen keskimäärin on introvertti eikä oikein ilmaise asioita fyysisesti.
– Kaikki eivät koe ryhmäliikuntatunteja omakseen, vapaus vallitkoon. Ryhmäliikuntakin kaipaisi lisää vaihtoehtoja ja myös jonkinlaista mielikuvan laajentamista.
Ryhmätunneilla käyvät ovat lähes poikkeuksetta naisia.
– Satunnainen mies silloin tällöin tulee mukaan, Maarit Saarela kuvailee.
Kyse ei ole pelkästään siitä, etteivät lattarit sopisi miehille.
– Olen mielelläni markkinoinut Gospel-lattareita nimenomaan naisille, sillä koen, että naisjoukossa naisen on turvallisempaa tutustua oman kehon ja keskivartalon liikkeeseen, jota lattareissa haetaan, Järvenpään ja Keravan luterilaisissa seurakunnissa gospel-lattareita vetävä Johanna Cox kertoo.
Osa tavoittavaa työtä
Haastateltavat uskovat, että seurakunnat voivat ryhmäliikunnalla saavuttaa niitä ihmisiä, joita ei muutoin kirkossa juuri näy.
– En tunne kaikkien tunneillani kävijöiden seurakunnallista taustaa, mutta uskon, että Gospel-lattaritunti on hyvinkin matalan kynnyksen paikka tanssin ohella myös seurakunnan toimintaan, Johanna Cox kertoo.
Gospel-lattareita on vedetty myös erityisryhmille, kuten naisvangeille. Vastaanotto on ollut hyvä.
Sirkku Hoikkala kehottaa välttämään ”linnoittautumista erilleen muusta maailmasta”.
– Seurakunta voi järjestää liikuntaa, joka puolestaan raikkaalla tavalla kutsuu ihmisiä meille.
