Kirjoittanut
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi maahanmuuttokriittisistä näkemyksistään julkisesti jo parikymmentä vuotta sitten. Samat asiat ovat agendalla tänään, eduskuntavaalien aattona.
Jussi Halla-aho oli perjantaina Radio Dein vaalitentissä Tapani Ruokasen haastattelussa.
Keskustelu painottui perussuomalaisten maahanmuuttokriittisiin näkemyksiin.
Halla-aho uskoo, että puolueväki sanoittaa nyt sitä, mitä useat suomalaiset kokevat:
– Moni on ”kuutamolla” siitä, mitä omassa ympäristössä tapahtuu. Kotimaa on alkanut tuntua ulkomaalta. Turvattomuuden tunne voi liittyä konkreettisiin tapahtumiin, mutta myös epämääräiseen epämukavuuden kokemukseen.
– Päätöksentekijöiden tehtävä on ratkaista ongelmia, Halla-aho tähdentää.
Hän ei usko ulkomailta Suomeen tulevien helpottavan työvoimapulaa.
– Suomalaisilla työpaikoilla ei ole kiinnostusta palkata henkilöitä, joilla ei ole riittävää kielitaitoa, ammatillista tutkintoa tai työelämävalmiuksia.
– Suomessa ei ole sisäänheittoaloja, joille tällaisten ihmisten olisi mahdollista työllistyä.
Vuosikymmeniä sitten Suomesta lähdettiin paremman elämän toivossa mm. Pohjois-Amerikkaan ja Ruotsiin.
– Tulokkaat ohjattiin liukuhihnan ääreen. Silloin se onnistui, mutta enää ei. Ajat ovat muuttuneet.
Halla-ahon mukaan turvapaikanhakijoista ja maahanmuuttajista puhuttaessa korostuvat liiaksi yksittäiset tarinat.
– Kaikkiaan maailman maista, yleensä konfliktivaltioista ja niiden läheisyydestä, on lähtenyt liikkeelle yli 60 miljoonaa ihmistä. Suomeen heistä päätyy hyvin pieni osa, mutta juuri sille – käsittämättömän pienelle joukolle – ohjautuu yhteiskunnan kannalta kestämättömän paljon julkisia tulonsiirtoja ja -palveluita.
– Tutkimusten mukaan ainoastaan Suomeen tulleiden saksalaisten nettovaikutus on talouteen plus-merkkinen.
Muiden kansallisuuksien laita on toinen.
EU-tasollakin riittää pohdittavaa:
– Kun Italiaan ja Kreikkaan tulleita turvapaikanhakijoita sijoitettiin muihin EU-maihin, vain Suomi ja Malta hoitivat velvoitteensa sopimuksen mukaisesti.
Mies itse on nyt ollut puolentoista vuoden ajan kahdessa tärkeässä tehtävässä yhtä aikaa, sekä europarlamentaarikkona että puolueensa puheenjohtajana.
Hän ei myönnä, että tuplavastuuta olisi ollut kohtuuttoman raskasta kantaa.
– Puolueessamme tehdään paljon talkootyötä. Myös piiri- ja paikallistason toimijat ovat aktiivisia, asialleen omistautuneita. Johto ei elä norsunluutornissa vaan yhteistyö ja kommunikaatio motivoivat molemmin puolin, niin uskon.
– Olen kohdannut paljon ihmisiä, ja jokaisella on oma tarinansa. Itselleni tämä on ollut opettavaista aikaa.
