Kirjoittanut
Jutta Urpilaiselle usko on tärkeä kompassi ja arvopohja elämälle. Siitä kertoo hänen kaulassaan aina mukana kulkeva risti. – En ole uskoa koskaan piilotellut, mutta toisaalta en ole myöskään halunnut sillä tehdä politiikkaa, hän sanoo.
Radio Dein presidentinvaalitenttien viimeisenä ehdokkaana vieraili keskiviikkona 20.12.2023 SDP:n ehdokas ja komissaari Jutta Urpilainen. Juontaja Kai Kortelainen esitteli hänet näkökulmasta, jossa Urpilainen on nähty monessa paikassa ensimmäisenä naisena.
– Toimit SDP:n puheenjohtajana vuosina 2008–2014 ja olit ensimmäinen nainen perinteisen työväenpuolueen ykköspaikalla. Olit tasavallan ensimmäinen naisvaltiovarainministeri Kataisen hallituksen aikaan ja ensimmäinen nainen, joka on valittu Kokkolan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Ennen sinua Suomesta ei ole valittu naista EU-komissaariksi. Millainen merkitys naiseudella on Suomen presidentinvaaleissa vuonna 2024?
Urpilainen sanoo, että itsenäisyyden aikana Suomessa on ollut 12 presidenttiä ja 11 heistä on ollut miestä ja yksi nainen.
– Eli voisi olla jo aika ehkä toiselle naiselle myös tasavallan presidentiksi. Sitä kautta voitaisiin osoittaa, että naispresidentti Suomessa ei ole mikään poikkeus vaan se on ihan normaali olotila.
– Olen itse iloinnut siitä, että nuo lasikatot, jotka olen rikkonut, niin olen saanut naisseuraajia. SDP:n puheenjohtajana jälkeeni on toiminut nainen, ja valtiovarainministerinä jälkeeni on toiminut useampi nainen. Eli siinä mielessä ajattelen, että tuo presidenttiyskin ansaitsisi jo naisseuraajan presidentti Haloselle.
Arvoina oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja lähimmäisenrakkaus
Urpilainen on Radio Dein arvotenttien yhdeksäs tentattava. Kortelainen sanoo, että ehdokkaat ovat kehuneet toinen toisiaan ja edellisiä presidenttejä. Miksi juuri Jutta Urpilainen olisi nyt parempi presidentti, kuin muut kisassa olevat kahdeksan ehdokasta?
– Tasavallan presidentti on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja. Kun viimeiset neljä vuotta olen toiminut EU:n ulkopolitiikan ytimessä, minulla on ollut komission suurin pääosasto, alaisinani 3 800 ihmistä ja yli viidenkymmenen miljardin euron budjetti ja olen vastannut EU:n ja 126 maailman maan yhteistyöstä, ja kokemus, joka tuosta tehtävästä on kertynyt ja se laaja kansainvälinen verkosto, joka minulle on muodostunut, niin uskon, että niistä olisi myös Suomelle hyötyä. Se on yksi syy, miksi halusin myös presidentinvaaleihin lähteä ehdolle, Urpilainen perustelee.
Jutta Urpilaisen kampanjan teesit kiteytyvät sanoihin ”puolustamme arvoja ja rajoja”. Mitkä ovat kolme tärkeintä arvoa, jotka ohjaavat häntä henkilökohtaisesti poliittisessa päätöksenteossa?
– Oikeudenmukaisuus on ehdottomasti yksi niistä, ja se on syy, miksi olen aikoinaan lähtenyt politiikkaan taistellakseni eriarvoisuutta vastaan. Toisaalta yhdenvertaisuus on jakamaton ihmisarvo. Jokainen meistä on yhtä arvokas taustasta, asemasta, ihonväristä ja uskonnosta riippumatta. Ja sitten ehkä sanon, että kolmas on lähimmäisenrakkaus, kyky asettua toisen ihmisen asemaan ja kohdella muita ihmisiä niin, kuin haluaisi itse tulevansa kohdelluksi, ehdokas listaa.
Urpilaisen arvoista ja puheista kaikuu myös kristillinen arvopohja. Kortelainen kysyy, missä ovat hänen arvojensa juuret?
– Minulla on ollut kristillinen koti mutta myös sosiaalidemokraattinen koti. Ja vaikka pidän tärkeänä sitä, että olen aikoinani lukenut kaikkien puolueiden periaateohjelmat ja valinnut itse oman poliittisen puolueeni harkinnan ja pohdinnan jälkeen, niin totta kai arvot ovat hyvin pitkälti kodin perintöä.
– Olen tunnustuksellinen kristitty ja näen, että minulle tärkeät arvot pohjaavat kristinuskoon. Mutta samalla ne ovat mielestäni hyvin paljon myös linjassa sosiaalidemokratian ydinarvojen kanssa, Urpilainen yhdistää.
”Säästötoimet tai sopeuttamistoimet pitäisi pyrkiä tekemään niin, että taakka ja vastuu kohdistuisi hyvin toimeentuleville.”
Oikeudenmukaisuus arvona oli puntarissa myös silloin, kun Jutta Urpilainen oli valtiovarainministerinä. Nyt Suomessa eletään samantyyppistä aikaa ja maassa on kova säästöpaine saada julkista taloutta kuriin. Mikä olisi oikeudenmukainen tapa nyt tehdä säästöjä?
– Minulle oikeudenmukaisuutta olisi se, että talouden taakka ja vastuu myös näistä vaikeista talouspäätöksistä suuntautuisi niille ihmisille, joilla on kykyä sitä taakkaa kantaa ja joilla on myös mahdollisuus ottaa suurempaa vastuuta. Ymmärrän ihmisten kokeman epäoikeudenmukaisuuden tunteen, jos säästöt kohdistetaan niille, jotka yhteiskunnassa muutenkin ovat heikoimmassa asemassa.
Jutta Urpilainen viittaa keskusteluihin esimerkiksi opiskelijoiden, työttömien tai asumistukea saavien ihmisten kanssa. Niissä säästöjen epäoikeudenmukaisuus on tullut esiin.
– Sen takia ajattelen, että säästötoimet tai sopeuttamistoimet pitäisi pyrkiä tekemään niin, että taakka ja vastuu kohdistuisi hyvin toimeentuleville ja niille, joille sitä maksukykyä on.
Suomi tuo Natoon lisäarvoa
Jutta Urpilainen toteaa vaalikampanjansa linjapaperissa, että Suomen oma puolustuskyky ja vahva Nato ovat turvallinen yhdistelmä. Kun Venäjä vuonna 2008 hyökkäsi Georgiaan, hän esitti, että Suomella ei ole tarvetta turvallisuuspolitiikan tai Nato-suhteen uudelleentarkasteluun. Oliko silloin kyseessä ulko- ja turvallisuuspoliittinen virhearvio suhteessa venäjään?
– En koe niin. Meillä oli aika laajasti jaettu yhteinen uskomus hyvin pitkään, että Venäjän kanssa tehtävällä taloudellisella yhteistyöllä Venäjä voidaan myös sitoa yhteisiin arvoihin, demokratian edistämiseen, ihmisoikeuksien edistämiseen ja oikeusvaltioperiaatteiden edistämiseen. Ja nyt me tiedämme, että näin ei valitettavasti ollut. Mutta uskomus silloin 15 vuotta sitten ja vielä reilu 10 vuotta sittenkin oli vahva.
”Kaikki me, jotka olemme joskus elämässämme luottamuksen johonkin menettäneet, tiedämme että luottamuksen menettää nopeasti, mutta sen takaisin saaminen vie aikaa.”
– Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, silloinhan rikkoutui jotain suomalaisessa yhteiskunnassa. Silloin rikkoutui meidän luottamuksemme Venäjää kohtaan. Ja hyvin moni suomalainen arvioi myös meidän turvallisuusympäristömme muuttuneen siinä määrin, että ihmiset kokivat paremmaksi liittyä Natoon ja saada sitä kautta lisää suojaa, päästä turvatakuiden piiriin ja tulla osaksi kollektiivista puolustusta. Itse kuulun myös tähän joukkoon. Se oli ikään kuin se hetki, jolloin luottamus Venäjään meni. Ja kaikki me, jotka olemme joskus elämässämme luottamuksen johonkin menettäneet, tiedämme että luottamuksen menettää nopeasti, mutta sen takaisin saaminen vie aikaa.
Urpilainen katsoo, että Suomen tulee sanoa omalla maaperällään ei ydinaseille. Kuinka jyrkkä ei pitäisi sanoa ja voisiko esimerkiksi ydinaseilla varustettu Nato-kumppanimme Yhdysvaltojen sota-alus pysähtyä kriisitilanteessa tankkausta varten Hangon sotilassatamaan?
– Suomen lainsäädäntö estää tällä hetkellä ydinaseiden tuonnin. En ole sitä mieltä, että lakia olisi tarpeen muuttaa.
Vaaliohjelmassaan Urpilainen sanoo, että Suomi puolustaa rajojaan yhtenäisenä kansana yhteistyössä Naton ja Yhdysvaltojen. Meneekö yhteistyön raja ydinasekysymyksen kohdalla?
– Ensinnäkään meille ei ole kukaan ydinaseita tänne tuomassa. Eli täytyy olla sillä lailla realisti, että nämä ovat aika pitkälle meneviä hypoteeseja, mitä media haluaa esittää. Senkin takia minusta on hyvä todeta, että me olemme osa Natoa ja me olemme myös kontribuoimassa eli tuomassa turvallisuutta Natoon.
– Sain itsekin keskustella Naton pääsihteeri Stoltenbergin kanssa muutama viikko sitten Brysselissä. Hän alleviivasi sitä, miten Suomi on yksi niistä maista, joka on hyvin määrätietoisesti kehittänyt omaa puolustustaan, investoinut siihen ja myös kehittänyt omia kyvykkyyksiään. Eli kyllä Naton piirissäkin nähdään, että Suomi aidosti tuo siihen yhteisöön lisäarvoa.
Kahden valtion mallia pitää tavoitella
Puolustusministeri Antti Häkkänen ei näe estettä sille, että Suomi tekee asekauppoja Israelin kanssa ja tilaa maalta ilmatorjuntajärjestelmä Suomen valtiolle. Tukisiko Jutta Urpilainen presidenttinä Israel-asekauppojen toteutumista?
– No tehdyt asekaupat on mielestäni tehty. Niihin en palaisi. Tulevaisuudessa paljon varmasti riippuu myös siitä, mikä maailman tilanne tuolloin on. Eli pystytäänkö esimerkiksi osoittamaan, että Israel on omilla toimillaan syyllistynyt sotarikoksiin Gazan konfliktissa, jolla varmasti sitten voisi olla myös poliittista vaikutusta siihen kyetäänkö Israelilta esimerkiksi tulevaisuudessa ostamaan aseita. En lähde jossittelemaan, vaan katsotaan nyt sitten asia aina kerrallaan. Ja ylipäänsä, kun valtioneuvoston jäsenenä olen näitä asekauppoja seurannut, tiedän, että ne perustuvat myös hyvin tarkkaan viranomaisten harkintaan. Eli kyllä siellä on perusteellinen selvitys taustalla ennen, kuin se tulee poliittiseen päätöksentekoon, Urpilainen sanoo.
”Ajattelen niin, että kansainvälistä oikeutta ja myös humanitaarista lainsäädäntöä on tärkeä kaikissa oloissa kunnioittaa ja noudattaa.”
Kysyttäessä hän ottaa kantaa Israelin ja Palestiinan kriisiin ja sanoo, että Hamasin terroristihyökkäys Israelia kohtaan oli järkyttävä ja hyvin poikkeuksellinen raakuudessaan. Se on hänen mukaansa kaikin tavoin tuomittava ja samalla Israelilla on oikeus puolustaa itseään terrorismia vastaan niin, kuin jokaisella valtiolla ja kansakunnalla.
– Samaan hengenvetoon on tietenkin tärkeä todeta, että sodallakin on säännöt. Ajattelen niin, että kansainvälistä oikeutta ja myös humanitaarista lainsäädäntöä on tärkeä kaikissa oloissa kunnioittaa ja noudattaa. Ja tässä erityisesti kannan huolta niistä siviileistä, jotka Gazassa ovat menettäneet henkensä. Siellä on tuhansia lapsia, siellä on tuhansia naisia, äitejä, ja humanitaarinen tilanne kaikin tavoin on järkyttävä. Sen takia mielestäni YK:n pääsihteerin vetoomukset humanitaarisesta tulitauosta ovat hyvin ymmärrettäviä. Vaikka humanitaarista apua eri toimijat ovat lisänneet, niin avun perille pääsy on ollut hyvin vaikeaa.
Urpilainen uskoo alueelle ajateltuun kahden valtion malliin, vaikka se tällä hetkellä näyttääkin vaikealta konfliktin ollessa käynnissä.
– Meidän on löydettävä jonkinlainen kahden valtion malli, jolla Israel ja Palestiinan kansa – en puhu nyt Hamasin johtamasta Palestiinasta vaan puhun Palestiinan kansasta – pystyy elämään tuolla alueella rinnakkain. En ainakaan itse ole törmännyt parempaan vaihtoehtoon kuin tuo kahden valtion malli. Mielestäni sen takia sitä pitää edelleen tavoitella, vaikka se tällä hetkellä näyttää vaikealta.
Jumalan siunausta ja hyvää tahtoa
Sauli Niinistö on päättänyt uudenvuoden puheensa toivottamalla kansalaisille Jumalan siunausta. Mitä presidentti Jutta Urpilainen toivottaisi puheensa päätteeksi?
– Voisin hyvin toivottaa Jumalan siunausta. Olen vähän leikitellyt semmoisella ajatuksella, että voisi olla myös mielenkiintoista vähän vaihdella sitä uudenvuoden tervehdystä vuosittain. Eli voisin jonain vuonna päättää todella Jumalan siunaukseen. Toisina vuosina voisin ehkä toivottaa hyvää tahtoa ihmisille ja maassa rauhaa, ja sitä kautta ehkä vähän vaihdella sitä viestiä. Mutta näin tunnustuksellisena kristittynä toki Jumalan siunaus on kaikille meille aina tervetullutta.
Jutta Urpilaisen kaulassa oleva risti on tuttu näky kaikissa tilanteissa. Mikä sen tarina on?
– Sain tämän aviopuolisoltani 2006, kun menimme naimisiin. Tämä oli huomenlahja, ja siitä lähtien se on kaulassani roikkunut. Aluksi, kun minut valittiin SDP:n puheenjohtajaksi, tuli aika paljon kysymyksiä siitä, että miten SDP:n puheenjohtajalla voi olla risti kaulassa. Mutta kun se nyt siinä kaulassa on roikkunut kaikki nämä vuodet, niin enää vähemmän siitä tänä päivänä kysytään.
– Minulle uskonto on tärkeä. Ja usko on tärkeä kompassi elämässä ja arvopohja elämälle. En ole sitä koskaan piilotellut mutta toisaalta en ole myöskään halunnut sillä tehdä politiikkaa. Se on ollut minulle myös tärkeä periaate.
Nuorena Urpilaisella oli harkinnassa myös papin ammatti.
– Se oli minulla semmoinen haave ja sitä ihan vakavasti mietin. Toki kuulun tähän kategoriaan, että on ollut vaikea valita, mikä minusta tulee isona. Ehkä sen takia minusta tuli poliitikko, koska oli monia kiinnostuksen kohteita, mutta kyllä myös papin ammatti, Jutta Urpilainen sanoo.
Katso Jutta Urpilaisen vierailu Kai Kortelaisen presidenttitentissä videona Dei Plus -palvelusta tai kuuntele uusintana Radio Deistä lauantaina 23.12. klo 11.
Dei Plussassa ovat tarjolla lisäksi vaalitenttilähetysten audioversiot. Tenttien päätteeksi ehdokkaiden suorituksen arvioivat ex-europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola ja poliitikkojen imagonrakennukseen perehtynyt Risto Uimonen.
