Kirjoittanut
Torinon käärinliina puhututtaa edelleen. Maaliskuussa aiheesta keskustellaan Roihuvuoren seurakunnan Torinon käärinliina -teemanäyttelyssä.
Torinon kansainvälisen sindonologiakeskuksen johtaja Bruno Barberis saapuu luennoimaan Roihuvuoren seurakunnan järjestämään Torinon käärinliina -teemanäyttelyyn maaliskuussa. Barberiksen lisäksi 5. maaliskuuta pidettävässä näyttelyn avajaisseminaarissa luennoi itämaisen kirkkohistorian emeritusprofessori Jouko Martikainen.
Barberis on paitsi kosmologian alalla toimiva matemaatikko, myös Torinon käärinliinoihin liittyvän tutkimuksen asiantuntija. Hän on toiminut kansainvälisen sindonologiakeskuksen johtajana vuodesta 2002, ja on myös Torinon käärinliinoihin liittyvän käärinliinakomitean tieteellinen konsultti. Barberis on ollut myös mukana käärinliinan säilyttämisen tutkimusryhmässä, jonka puitteissa hän suunnitteli ja toteutti uuden järjestelmän käärinliinan säilyttämiseksi.
Barberiksen oma kiinnostus käärinliinoja kohtaan heräsi jo 1970-luvulla.
“Suoritettuanii matematiikan tutkintoni Torinon yliopistossa tapasin professori Tino Zeulin, joka oli tuolloin käärinliinojen johtava tutkija. Hän inspiroi minut tämän aiheen pariin. En osannut tuolloin kuvitellakaan, että tulisin vain joitain vuosia myöhemmin olemaan hänen seuraajansa käärinliinoja tutkivan komitean puheenjohtajana. Vielä vähemmän pystyin kuvittelemaan olevani koko sindonologiakeskuksen tieteellinen johtaja”, Barberis toteaa.
Uransa aikana Barberis on kirjoittanut 20 kirjaa ja yli 150 artikkelia käärinliinasta. Hän on myös pitänyt yli 2300 luentoa käärinliinaan liittyen niin Italiassa kuin ulkomailla.
Torinon käärinliina, joka tunnetaan myös nimellä Pyhä käärinliina, on yksi maailman tunnetuimpia ja tutkituimpia kankaita. Pellavaiseen hautakankaaseen on piirtynyt miehen vainajakuva edestä ja takaa. Tutkijoiden mukaan kuvan piirteet vastaavat perinteistä Jeesus-hahmoa. Monet uskovatkin käärinliinan olleen sama hautaliina, mihin Jeesus ristillä kuoltuaan käärittiin ja mistä evankeliumit kertovat. Tästä syystä käärinliinalla on jo vuosisatojen ajan ollut erityinen arvoasema katolisen ja ortodoksisen kirkon merkittävimpänä pyhäinjäännöksenä.
