Kirjoittanut
Niin oman elämän kuin parisuhteen solmuja avataan Radio Dein Mielenhuoltoa-sarjassa. Ohjelman viesti on tärkeä: toivoa ei vaikeuksienkaan keskellä kannata menettää.
Suomen ACC:n eli kristittyjen terapeuttien yhdistyksen ammattiauttajat tietävät, että puolisot voivat ajautua pahallekin törmäyskurssille. Apua on kuitenkin tarjolla, ja kynnys terapiaan hakeutumiselle on madaltunut.
Perhepsykoterapeutti ja terapeuttinen sielunhoitaja Raili Tiihonen kertoo, että aloitteen tekijöinä ovat nykyään myös miehet. Yksilöpsykoterapeutti ja sielunhoidon kouluttaja Akseli Mäkelä vahvistaa tämän.
– Vanha klisee ”suomalainen mies ei puhu eikä pussaa” joutaa jo romukoppaan.
Lapsuudessa opittua
Raili Tiihonen toteaa parisuhteen dynamiikan perustuvan kahden aikuisen ihmisen kiintymyssuhteelle.
– Ihmissuhteissa, myös parisuhteessa kiintymysjärjestelmä aktivoituu. Suurin tarpeemme on yhteyden kokeminen ja turvallisuudentunne. Kun yhteys toiseen katkeaa, käynnistyy tapahtumaketju, jota ei välttämättä itse tunnista.
Kokenut ammattiauttaja tietää, että tunnereaktiot nousevat usein ihmisen varhaisista vaiheista ja suhteesta omiin vanhempiin.
– Silloin voidaan kysyä, oliko se aiempi suhde turvallinen. Kuka sinua lohdutti pienenä, pääsitkö aikuisen syliin? Vai jouduitko selviämään yksin?
Parisuhteessa nämä kotona opitut toimintamallit aktivoituvat.
– Jos on joutunut selviämään yksin, vetäytyy tyypillisesti myös aikuisena omasta puolisostaan, Tiihonen tiivistää.
Kipeät tunteet
Akseli Mäkelä on huomannut, että tunteiden ilmaisu on ihmisille usein vaikeaa.
– Kannamme aikaisempia kokemuksia mukanamme. Kun parisuhteessa asetamme itsemme haavoittuviksi, vaikeuksia tulee, jos ei puolisoon voi luottaa. Ottaako hän tunteeni vastaan, ettei niistä tule lyömäase vaan yhteisen tutkimisen paikka.
Tiihosen mukaan yhteys puolisoon voi katketa vaikkapa tilanteessa, jossa on paljon herkkiä tunteita pinnassa ja voimakasta kaipausta. Silloin jokin toisen väärin ymmärretty sana tai ele voi laukaista ikävän tapahtumaketjun, jossa aivojen hätäkeskus alkaa hälyttää, samalla tavoin kuin missä tahansa vaaratilanteessa. Tunnemaailmassa se voi näkyä avuttomuutena, riittämättömyytenä, myös ärsyyntymisenä ja turhautumisena. Kun toinen puolestaan näkee tämän ärtymyksen, hän reagoi siihen, ja saattaa tehdä vastahyökkäyksen tai vetäytyä. Kielteinen kehä on valmis, kun molemmat ruokkivat käytöksellään toisen hätää, ja yhteys katkeaa.
Samalle puolelle
”Kielteisen kehän voi tunnistaa ja pysäyttää.”
Tällaista puolisoiden sotatilaa voi Tiihosen mukaan helpottaa jo tieto siitä, että parisuhde on kiintymyssuhde.
– Kielteisen kehän voi tunnistaa ja pysäyttää. Toisen syyttelyn sijasta on hyvä ymmärtää, ettei kyse ole vain hänen virheistään, vaan me yhdessä synnytämme tämän tilanteen. Silloin ei olla enää eri puolilla, vaan tämä on meidän yhteinen pulmamme.
Perhepsykoterapeutti muistuttaa, että omien kipupisteiden käsittely on tärkeää. Taustalta voi löytyä häpeää ja torjutuksi tulemisen pelkoa. Jotkut voivat yrittää paeta rankkaa tunneprosessia vaihtamalla puolisoa tai hakemalla lohdutusta muualta. Mäkelä toteaa, ettei yhteyden katkeaminen välttämättä johda uskottomuuteen.
– Jos päästään aitoon ja avoimeen keskusteluun, voidaan löytää uudelleen sama yhteys, joka on joskus ollut.
Usko vahvistajana
”Voisiko myös vaikeuksissa kunnioittaa toisen tunteita ja pitää niitä arvokkaina? ”
Tiihonen tietää omastakin kokemuksesta, että hengellinen yhteys puolison kanssa on liitossa todella vahva kolmas lanka.
– Hengellisyyteen ei kuitenkaan ole syytä paeta, mutta voimme ajatella, että näiden kipujemme kanssa olemme suuren Jumalan hyvässä hoivassa. Kun tulee riitoja, eikä oma rohkeus tahdo riittää niiden selvittelyyn, voi mennä Jeesuksen luo ja pyytää Häneltä apua.
Mäkelä iloitsee siitä, että Jumala haluaa antaa uuden mahdollisuuden, vaikka olisikin epäonnistuttu.
– Olen miettinyt paljon sitä, että Raamattu kehottaa puolisoita kunnioittamaan toinen toistaan, jopa kilpailemaan siitä. Voisiko myös vaikeuksissa kunnioittaa toisen tunteita ja pitää niitä arvokkaina? Nehän voivat loppujen lopuksi olla rakennusainetta suhteen kehittymiselle. Liiton ei tarvitse hajota rankkojen fiilisten myllerryksessä, vaan tunteet nimenomaan kertovat siitä, että suhteessa on syvyyttä ja kestävyyttä. Vaikeita tunteita voidaan käsitellä yhdessäkin ja päästä asiassa eteenpäin.
Kuvat: Depositphotos sekä Tiihosen ja Mäkelän albumit
Kuuntele Kristityt Yhdessä ry:n ja Suomen ACC ry:n tuottamaa ja Marja Salmisen toimittamaa Mielenhuoltoa-sarjan jaksoja Dei Plussasta. Akseli Mäkelän ja Raili Tiihosen haastattelu löytyy otsikolla ”Katkennut yhteys parisuhteessa” (23.10.2023).
