International Fellowship of Evangelical Students (IFES), kirjoitti kannanottonsa Pariisin iskuihin kotisivuillaan. Suomesta OPKO eli opiskelija- ja koululaislähetys on osa tätä kansainvälistä evankelista opiskelijajärjestöä.
Olenko minä Charlie?
Kannanotossa pohditaan Ranskan verilöylyä ja kristittyjen suhtautumista siihen. IFES:in pääsihteeri Daniel Bourdanné kommentoi artikkelissa tilanteen monimutkaisuutta:
– Kun mietimme viimepäivinä tapahtunutta 12 hengen joukkomurhaa Charlie Hebdon pääkonttorilla Ranskassa, ja muita tappoja kosher-kaupassa, mielestäni meillä pitäisi olla kaksi reaktiota. Ensiksi meidän tulisi tottakai paheksua murhia. Ei ole ikinä oikein tappaa ketään, vaikka oltaisiinkin syvästi loukkaantuneita jostain, mitä toinen on sanonut tai tehnyt. Siksi voimme ilmaista kauhua ja järkytystä siitä, että nämä nuoret miehet veivät toisilta hengen. Voimme myös ilmaista sympatiaa kuolleiden ihmisten perheille ja kaikille muille syvästi sureville ranskalaisille.
Toinen reaktiomme tulisi olla kysymys ”Mitä on vapaus?” Olemmeko ”vapaita” sanomaan täysin mitä vaan? Olemmeko vapaita tukemaan rodullisia stereotypioita, kritisoimaan ketä vaan valitsemallamme tavalla? Vapauden mukana tulee suuri vastuu. Mielestäni on tärkeää muistaa lähestyä näitä tapahtumia armolla ja herkkyydellä.
Onko meillä toivoa tulevaisuudessa?
Isabelle Vedhuizen, GBU Francen työntekijä, yhtyi blogikirjoitukseen, jossa kehotettiin kristittyjä rukoilemaan – uhrien ja terroristien perheiden ja oikeuden puolesta – ja muistamaan, että meillä on selkeä viesti toivosta. Hän lisäsi, että muutamina viimepäivinä hän on ollut iloisesti yllättynyt ranskalaisten reaktiosta; solidaarisuutta ja huolenpitoa muslimivihan sijaan.
– Toivon, että vastauksena verilöylyyn ihmiset jatkavat itseltään kysymysten kysymistä, liittyen Jumalaan ja siihen mitä he tekevät elämällään, hän päättää.
Lue koko artikkeli: ifesworld.org
Kuva: sxc.hu/nkzs
