Kirjoittanut
Helsingin seurakuntayhtymän kansainvälisen työn sihteeri Tarja Korpaeus-Hellstenin mukaan on hyvä, että nyt keskustellaan laajalti rasismista. Hän ei halua vähätellä rasismin merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa.
Rasismi on olemassa olevaa arkea. Esimerkiksi diakonian asiakkaamme kohtaavat sitä. Kyllä tutkimusten mukaan rasismi on aika iso ongelma, jos puolet somalialaisista maahanmuuttajista sanoo kokeneen sitä, Korpaeus-Hellsten sanoo.
Umayya Abu-Hannan kirjoitus Helsingin Sanomissa joulukuun lopussa herätti valtavan keskustelun rasismista. Tarja Korpaeus-Hellsten huomauttaa, että rasismi on hyvin vakavaa erityisesti, kun se kohdistuu lapseen.
– Lapsi on erityisen suojaton ja kiusaaminen uppoaa syvälle lapsen identiteettiin.
Korpaeus-Hellsten arvelee, että rasismi-sana on laajentunut tarkoittamaan monenlaista ikävää kohtelua ja huonoa käytöstä.
– Varmaan rasismista puhutaan usein silloinkin, kun kysymys on jostain lievemmästä muodosta. Mutta ajattelen, ettei ole niin tärkeää, millä sanalla siitä puhutaan. Onko se sitten syrjintää, kiusaamista tai huonoa käytöstä. Mielestäni näihin kaikkiin pitää puuttua ja niitä tulee vastustaa ehdottomasti, Korpaeus-Hellsten sanoo.
Helsingissä seurakunnat pitävät teemaa esillä erityisesti rasismin vastaisella viikolla, joka on vuosittain maaliskuussa. Monikulttuuriset perheleirit ovat yksi keino pitää aihetta esillä. Seurakunnat tekevät myös asennekasvatustyötä. Vartiokylän rovastikunnassa on meneillään Monikulttuurisen varhaisnuorisotyön hanke, jonka avulla pyritään vahvistamaan nuorisotyön käytäntöjä ottaa huomioon monikulttuurinen toimintaympäristö ja maahanmuuttajalapset.
