Kirjoittanut
Eduskunnan lakivaliokunta käsitteli tänään Äitiyslaki –kansalaisaloitetta, jossa ehdotetaan säännökset äitiyden vahvistamisesta silloin, kun naispari on hankkinut lapsen yhteisesti hedelmöityshoitojen avulla.
Lakivaliokunta päätti tehdä kansalaisaloitetta puoltavan mietinnön. Enemmistö äänesti, että kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset ehdotetaan hyväksyttäviksi muutettuina. Lakivaliokunnan jäsen Antero Laukkanen (kd) teki kokouksessa vastaesityksen, jossa kansalaisaloitteeseen sisältyvät lakiehdotukset ehdotettiin mietinnössä hylättäviksi ja esitettiin hyväksyttäväksi lausuma, jossa edellytettiin normaalia lain jatkovalmistelua. Laukkasen ehdotus ei kuitenkaan saanut riittävästi kannatusta.
– Nykyisessä lainsäädännössä on ongelmia, mutta kansalaisaloite ei ole ratkaisu näihin ongelmiin. Aloite on puutteellisesti valmisteltu, ja katson, ettei siinä laiteta lapsen edun huomioimista ensisijaiseksi tavoitteeksi.
Laukkanen toteaa, että Äitiyslaki-kansalaisaloitteen sääntelyn perusteella tulevaisuudessa syntyvillä lapsilla ei olisi oikeutta isään.
– Vastaavasti aloitteessa ehdotetaan, että äitiyden tunnustanut voisi tietyssä tilanteessa peruuttaa äitiyden 30 päivän kuluessa. Itse en voi ymmärtää, että äitiys olisi peruutettavissa, Laukkanen jatkaa.
Kansalaisaloitteessa ehdotetaan, että oikeudelliselta sukupuoleltaan mies voisi myös synnyttää ja hänet voitaisiin todeta äidiksi.
– Aloitteessa todetaan, että ”tilanteissa, joissa henkilön oikeudellinen sukupuoli on vahvistettu mieheksi, mutta hän on säilyttänyt anatomisen sukupuolensa mukaisen suvunjatkamiskyvyn naisena, on mahdollista, että lapsen synnyttänyt henkilö on oikeudelliselta sukupuoleltaan mies”. Tällaista lainsäädäntöä ei tule sallia, Laukkanen painottaa.
Lapsen etu sivuutetaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko on pettynyt lakivaliokunnan päätökseen tehdä kansalaisaloitetta puoltava mietinnö. Niikon mukaan lakiehdotus on absurdi ja sisältää useita vakavia epäkohtia. Lakiehdotus uudelleenmäärittelisi vanhemmuuden, tekisi siitä naisparien erikoistapauksessa peruutettavissa olevan ilmoitusasian ja myöntyisi sille, että äiti voi olla mies. Niikko oli lakivaliokunnan jäsen vielä keväällä, kun asiassa kuultiin asiantuntijoita. Eduskuntaryhmän jakautumisen vuoksi hän on siirtynyt pois lakivaliokunnasta.
– Jos äitiyslakia kannattavat ovat huolissaan lasten edusta, miksi he vastustavat nykyistä menettelyä, jolla lapsen etu turvataan? Kevyt sisäinen adoptioprosessi ei voi olla liian kova hinta siitä, että varmistutaan lapsen terveistä kasvuoloista, Mika Niikko sanoo.
– Ehdotus perustuu oikeusministeriön mietintömuistioon, joka hyllytettiin viime vaalikaudella. Siinä ilmenneitä epäkohtia ei ole korjattu. En ymmärrä, miten lakivaliokunta voi vastuuttomasti ehdottaa viimeistelemättömän lakiehdotuksen hyväksymistä.
