Elämäntaito: Kun Pekka Simojoki väsyi ja aikoi lopettaa, salaperäinen puhelinsoitto sai jatkamaan – ”hän sanoi, että Jumala käski soittaa Simojoelle” Ihmisiä ja ilmiöitä: Britanniassa tehty kysely: Kristityt kokevat syrjintää ja vihamielisyyttä uskonsa vuoksi – konservatiiveilla tilanne pahin

Kansanedustaja Päivi Räsänen: Rahankeräyslaki uskonnonvapauslain näkökulmasta ongelmallinen

 

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) jätti eilen kirjallisen kysymyksen, jossa hän kysyy, millä tavoin hallitus aikoo turvata uskonnonvapauden toteutumisen rahankeräyslaissa ja sen tulkinnoissa.

Rahankeräyslain sääntelystä ja tulkinnoista johtuen rekisteröidyt uskonnolliset yhdistykset, kuten vapaat helluntaiseurakunnat tai muut vapaat seurakunnat, eivät olisi evankelisluterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkkokunnan ja uskonnonvapauslaissa säädettyjen rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien tavoin oikeutettuja kolehdin keruuseen ilman rahankeräyslain mukaista rahankeräyslupaa. Kuitenkin näiden yhdistysten seurakunnat ovat voineet vakiintuneesti kerätä rahaa ns. uhrilahjana osana jumalanpalvelustoimintaansa uskonnonvapauttaan toteuttaen.

–          Rahankeräyslupajärjestelmä soveltuu heikosti yhdistysmuotoisen seurakunnan perusrahoituksen turvaamiseen. Rahankeräyslupa myönnetään monesti tiukasti rajattuun yleishyödylliseen toimintaan, eikä se kata kaikkea yhdistysmuotoisen seurakunnan toimintaa ja rahoitustarvetta.

Karas-Sana neliöb. 18.-24.11.

Yhdistyspohjaiset seurakunnat eriarvoisia uskonnollisiksi yhdyskunniksi järjestäytyneisiin seurakuntiin nähden

–          Uskonnollisen yhdyskunnan ja yhdistysmuotoisen seurakunnan toisistaan poikkeavan järjestäytymisen ei pitäisi olla keskeinen peruste tekemään eroa kolehdinkannon oikeuden rajaamiseksi. Yhdistyspohjalla toimivat seurakunnat toimivat samalla tavalla kuin uskonnollisiksi yhdyskunniksi järjestäytyneetkin seurakunnat ja harjoittavat samalla tavoin yleishyödyllistä toimintaa, toteaa Räsänen.

Perustuslain 11 §:n nojalla uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Koska rahankeräyslaki ja sen tulkinta asettavat yhdistysmuotoiset seurakunnat ja uskonnolliset yhdyskunnat toisistaan poikkeavaan asemaan, saattaa käytännön syistä yhdistysmuotoisille seurakunnille syntyä paine liittyä osaksi uskonnollista yhdyskuntaa. Tämä on uskonnonvapauslain näkökulmasta ongelmallista.

–          Uskonnonvapaus perusoikeutena on ennen kaikkea yksilön oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, eikä sen toteuttamiselta voida edellyttää rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumista. Rahankeräyslakia ja sen soveltamista tulisikin näin ollen tarkistaa, jatkaa Räsänen.